Kun säästöjä haetaan seinistä katoavat myös lähipalvelut - Länsi-Uudellamaalla toiminta päättyy 35 kiinteistössä

Kuvituskuva Pixabay

Monessa Länsi-Uudenmaan kunnassa ollaan nyt tilanteessa, jossa sote-rakennukset hiljenevät. Terveysasemia, neuvoloita ja kotihoidon tiloja jää tyhjilleen, kun hyvinvointialue luopuu vuokrasopimuksista. Juuri niitä paikkoja, joissa ihmiset on vuosikymmenten varrella tottuneet avun saamaan.

Länsi-Uusimaa-lehti uutisoi 8. marraskuuta, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on luopumassa yhteensä 35 eri sote-kiinteistöstä. 

Eniten luopumisia on Espoossa ja Lohjalla, mutta tyhjentyviä rakennuksia löytyy lähes jokaisesta kunnasta aina Inkoosta ja Siuntiosta Karkkilaan, Hankoon ja Kauniaisiin asti.

Keskustan aluevaltuustoryhmä vastusti näitä keskittämisiä jo valmisteluvaiheessa edellisellä valtuustokaudella. Keskustan näkökulmasta on ollut selvää, että palvelujen siirtäminen pois lähipalvelupisteistä ei paranna hoitoa, vaan heikentää erityisesti ikäihmisten ja liikkumisrajoitteisten arkea. On huolestuttavaa, jos säästöjä haetaan etäisyyksien kustannuksella.

Kun hyvinvointialueet aloittivat vuonna 2023, ne vuokrasivat kunnilta vanhat terveydenhuollon tilat kolmeksi vuodeksi. Nyt tuo aika on loppumassa, ja alueiden pitää päättää, mitä tehdään seuraavaksi. Jatketaanko vai tyhjennetäänkö rakennukset. Talouspaineiden vuoksi monella alueella on lähdetty purkamaan vuokrasopimuksia ja keskittämään toimintaa isompiin yksiköihin. 

Tilanne, jossa sekä kunnat että hyvinvointialue kamppailevat taloudellisten paineiden kanssa, on ymmärrettävä. Mutta ratkaisu ei voi olla palvelujen katoaminen. Nyt vaarana on, että kahden köyhän kiista mökin paikasta vie pohjan koko järjestelmältä ja kuntalainen unohtuu.

Kun palvelu siirtyvät kauemmas, ei se lopulta tule halvemmaksi. Kela-kyydit maksavat, hoitajien ja lääkärien työmatkat pitenevät, ja moni vanhus joutuu pyytämään apua vain siksi, ettei pääse kulkemaan. Se, mikä paperilla näyttää säästöltä, voi käytännössä tarkoittaa suurempia kustannuksia.

Hyvinvointialueen päätöksissä pitäisi muistaa, että palvelut ovat ihmisiä varten. On löydettävä paikallisia, järkeviä ratkaisuja. Sellaisia, joissa palvelut säilyvät lähellä, vaikka niiden järjestämistapa muuttuisi. 

Uusin Länsiapila on julkaistu

Tuore Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän lehti nostaa esiin turvallisuuden monesta näkökulmasta, ei vain viranomaisten, vaan ennen kaikkea ihmisten arjen kokemuksena.

Omassa kirjoituksessani käsittelen maaseutuvaikutusten arviointia osana alueellista turvallisuutta.
Turvallisuus on varmuutta siitä, että arki toimii ja että apua saa, kun sitä tarvitsee, asuinpaikasta riippumatta.

Maaseutuvaikutusten arviointi auttaa varmistamaan, että päätökset ovat oikeudenmukaisia myös haja-asutusalueilla. Kun välimatkat pitenevät ja digipalvelut yleistyvät, on tärkeää ennakoida, miten muutokset vaikuttavat ihmisten elämään eri puolilla aluetta.

Lehti löytyy kokonaisuudessaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sivuilta – suosittelen lukemaan!

LINKKI LEHTEEN

Ankkuritiimitoiminnan kaltainen malli saa jatkoa Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa – paikalliset ottavat ohjat käsiinsä

Kirjoitin helmikuussa blogissani Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksestä lopettaa nykyisen kaltainen Ankkuritiimitoiminta. Päätös oli hyvin lyhytnäköinen ja vaaransi nuorten ennaltaehkäisevät palvelut Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa.

Nyt tilanne on edennyt. Maksajan paikalle tosin siirtyivät kunnat. 
Länsi-Uusimaa -lehti uutisoi tänään 28.4., että Lohja, Vihti ja Karkkila eivät aio luopua vaikuttavasta Ankkuritiimitoiminnasta, vaan ratkaisevat tilanteen omalla yhteistyörakenteellaan.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Lohja, Vihti ja Karkkila vahvistavat ennaltaehkäisevää työtä palkkaamalla lisää erityisnuorisotyöntekijöitä. Lohjalle perustetaan uusi nuorisotyöntekijän vakanssi ja Vihdissä turvataan oma erityisnuorisotyöntekijän resurssi, kun taas Karkkilan osalta ratkaisu sovitaan erikseen. Erityisnuorisotyöntekijät muodostavat kuntarajat ylittävän tiimin, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä poliisin ja hyvinvointialueen kanssa. Kunnat edellyttävät, että heidän edustajansa osallistuvat jatkossakin nuorten asioiden käsittelyyn yhdessä poliisin ja hyvinvointialueen toimijoiden kanssa tasavertaisina kumppaneina.

Miksi tämä ratkaisu on tärkeä? Ankkuritoiminta Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa on osoittanut, miten aidosti ennaltaehkäisevällä työllä voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa nuorten haasteisiin, ennen rikoskierteen tai syrjäytymisen alkua.

Kun hyvinvointialueen päätöksellä tiimi hajotettiin ja sosiaalityöntekijät siirrettiin muihin tehtäviin, etsivä nuorisotyö kuormittui. Tämä kertoo karua kieltä siitä, miten tärkeää tiivis ja moniammatillinen Ankkuritoiminta on. 

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Hyvinvointialueen olisi pitänyt kontaktoida alueen kunnat ennakkoon. Nyt kunnat joutuivat reagoimaan pakon edessä käsiin tulleeseen tilanteeseen. Yhteydenpito ja asioista tiedottaminen kuntien ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen välillä ei todellakaan ollut riittävällä tasolla. 

Mitä seuraavaksi? On ilahduttavaa, että Lohja, Vihti ja Karkkila eivät suostuneet alistumaan heikennyksiin, vaan etsivät itse ratkaisun. Tämä kertoo vahvasta tahtotilasta puolustaa nuoria ja panostaa ennaltaehkäisyyn, vaikka hyvinvointialueen päätökset kulkivat toiseen suuntaan.

Keskustan alue- ja kuntavaltuustoryhmät ovat painottaneet koko ajan, että ennaltaehkäisevää työtä ei saa purkaa, ja tämä ratkaisu osoittaa, että yhteistyöllä ja päättäväisyydellä voidaan löytää keinoja vaikeissakin tilanteissa.

Lohja, Vihti ja Karkkila näyttävät nyt esimerkkiä siitä, että nuorten tukeminen ja turvallisuuden rakentaminen vaativat rohkeutta tehdä myös omia ratkaisuja silloin, kun alueelliset rakenteet pettävät.

Kiitos kaikille heille, jotka ovat pitäneet nuorten puolta tässä prosessissa. 

Kiitos tuesta ja luottamuksesta kevään 2025 vaaleissa

Haluan sydämestäni kiittää jokaista teistä, jotka annoitte äänenne minulle kevään vaaleissa. Sain aluevaaleissa 300 ääntä ja kuntavaaleissa 70 ääntä, olen todella otettu tästä tuesta. 

Tulokset olivat minulle henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Kuntavaaleissa lähes tuplasin äänimääräni edelliskertaan verrattuna, ja aluevaaleissa yli kolminkertaistin sen. Kiitos siitä. 

Tulin Vihdissä valituksi toiseksi varavaltuutetuksi ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella neljänneksi varavaltuutetuksi. Näiltä varasijoilta pääsee usein mukaan päätöksentekoon, ja odotan sitä mahdollisuutta mielenkiinnolla.

Vaikka en tällä kertaa saanut varsinaista valtuustopaikkaa, halu vaikuttaa ei ole kadonnut. Olen ollut politiikan taustajoukoissa mukana yli 12 vuotta ja aion jatkaa työtäni vihtiläisten arjen parantamiseksi, kylien ja yhteisöjen äänen esiin tuomiseksi ja sen puolesta, että päätöksenteko perustuu ihmisten aitoihin tarpeisiin.

Kiitos vielä kerran luottamuksesta, työ jatkuu. 

Inhimillisyyttä ei voi digitalisoida

Kuvituskuva: Pixabay

Digitaalisuudella on oma tärkeä paikkansa tämän päivän palveluissa. Se voi helpottaa arkea, nopeuttaa tiedonkulkua ja tuo apua sinne, missä ihmisiä ei heti ole saatavilla. Mutta yksikään laite, sovellus tai näyttö ei voi korvata toista ihmistä.

Yhä useammin törmää ajatukseen, että teknologia riittäisi. Että ikäihminen pärjää tabletilla, kun kotihoidon käynti jää väliin. Että digitaaliset kanavat ratkaisisivat kiireen ja resurssien puutteen. Mutta näin ei ole, eikä saa olla. 

Me ihmiset tarvitsemme toisiamme. Sitä, että joku pysähtyy, kuuntelee ja kohtaa. Sitä, että kiireen keskellä hoitaja ehtii vaihtaa pari sanaa, eikä vain kirjata suorituksia järjestelmään. Sitä, että ikäihmisellä tai nuorella on joku, joka huomaa, jos mieli on maassa, lääkkeet ovat jääneet ottamatta tai koulunkäynti ei kiinnosta.

Digitaaliset ratkaisut voivat täydentää hoivaa ja tukea ammattilaisten työtä, mutta ne eivät saa koskaan syrjäyttää ihmistä. Päinvastoin. Mitä enemmän teknologiaa käytämme, sitä enemmän tarvitsemme rinnalle ihmisiä, jotka tukevat, neuvovat ja kohtaavat.

Hyvinvointialueet maksavat jo nyt enemmän IT-ratkaisuista kuin rakennusten seinistä. Teknologia ei saa viedä resursseja pois sieltä, missä niitä tarvitaan eniten, ihmisten arjessa, kodeissa ja palveluyksiköissä.

Hallitus on leikkaamassa sote-palveluista kovalla kädellä, ja tilalle tarjotaan lisää digiratkaisuja, jotka ovat jo nyt monin paikoin arkea. Nyt ei tarvita enää vain lisää laitteita, tarvitaan ihmisiä, aikaa, käsiä ja ennen kaikkea sydäntä. Erityisesti Länsi-Uudellamaalla digiratkaisut ovat jo arkea melko laajasti. 

Keskustan mielestä inhimillisyys on kaiken perusta. Haluamme puolustaa niitä, jotka eivät itse enää jaksa tai pysty huolehtimaan itsestään. Kukaan saa jäädä yksin laitteen kanssa tai jumiin palvelunumeroon, josta ei tavoita ihmistä.

Uskon, että ihmisten hyvinvointi syntyy ennen kaikkea toisista ihmisistä. Ihminen ihmiselle on arvo, jota meidän täytyy puolustaa.