Yle uutisoi syyskuun alussa, että "Synnytykset loppuvat Lohjalla jo joulukuussa: ”Järkyttävä sokkiuutinen” Lohjan synnytysosaston lakkauttaminen on aiheuttanut syvää huolta ja pettymystä Länsi-Uudenmaan asukkaissa - eikä vähiten palkitun synnytyssairaalan työntekijöissä.
Päätös ei ole pelkästään isku alueemme synnytyspalveluille, vaan myös merkki laajemmasta ongelmasta: palveluiden keskittämisestä suurempiin keskuksiin säästöjen nimissä.
En voi olla ajattelematta, että tämä on vasta alkua. Jos synnytysosaston kaltaisia tärkeitä palveluita voidaan sulkea niin, mitä seuraavaksi? Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tarkempaa tietoa miten Lohjan sairaalan muiden palveluiden kuten naistentautien hoidon käy.
Tulevaisuudessa Hangosta on matkaa synnyttämään noin 125 km, ja jos heidät ohjataan muualle kuin Jorviin on matka vielä pidempi. Hyvinkään sairaalalle ajaa Hangosta yli kaksi tuntia ja Naistenklinikalle hieman vähemmän.
Kuka tekee päätökset palveluiden keskittämisestä?
HUS:in verkkosivujen mukaan HUS-yhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, joka valitsee yhtymähallituksen. Yhtymähallitus keskittyy erityisesti strategisten tavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen. Toimitusjohtaja johtaa HUS-yhtymän operatiivista toimintaa ja hänen alaisuudessa toimivat tulosalueet sekä konsernipalvelut, joiden tehtävänä on vastata muun muassa operatiivisesta johtamisesta ja talouden hallinnasta HUS-yhtymän strategian mukaisesti.
On huomattava, että suurimmat puolueet kuten Kokoomus ja SDP hallitsevat merkittävää osaa päätöksenteosta sekä HUS-yhtymässä että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
HUS:in yhtymähallituksessa kokoomuksella on kuusi paikkaa, SDP:llä 4, RKP:llä 2, vihreillä 2 ja vasemmistolla 1.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kokoomuksella on 27 paikkaa, SDP:llä 13, RKP:llä 12, vihreillä 10, perussuomalaisilla kuusi ja vasemmistolla neljä.
Suhteet ovat suurinpiirtein samat ja niin näyttää olevan myös tapa toimia. Ei ole yllätys, että myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkoa ollaan supistamassa oletettujen säästöjen perässä.
Hyvinvointialueen palveluita keskittämällä ja palvelumaksuja nostamalla osa kuluista saadaan siirtymään Kelalle kasvavien matkakorvausten merkeissä ja osa kuluista erikoissairaanhoitoon kun ihmisten kynnys hoitoon hakeutumiselle kasvaa.
Synnyttäjät siirtyvät pois HUS-alueen sairaaloista ja hyvinvointialuiden kustannukset kasvavat
Kehityskulku on erittäin huolestuttava. Synnytysosaston lakkauttaminen ei ole ainoastaan käytännön ongelma niille perheille, jotka odottavat lasta ja joutuvat nyt suunnittelemaan synnytyksensä kauempana sijaitseviin sairaaloihin. Synnytyspaikkaa ei usein voi edes suunnitella etukäteen, vaan perheet soittavat puhelinpalveluun synnytyksen käynnistyessä kuullakseen missä on tilaa ja mihin heidät ohjataan. Tämä lisää epävarmuutta, mikä luo lisästressiä raskauden loppuvaiheeseen.
Samaan aikaan kustannukset vain kasvavat. Korviin kantautui jo kesän aikana tieto synnyttäjistä, jotka ovat siirtyneet HUS alueen ulkopuolelle synnyttämään. Kustannukset näistä synnytyksistä maksaa hyvinvointialueet.
Yle kirjoitti aiheesta muutama viikko sitten: "HUS sulki synnytyssairaalan kesäksi, ja siksi vauvoja syntyi yli miljoonalla eurolla Uudenmaan ulkopuolella" Ylen tietojen mukaan Kotkassa on tähän mennessä ollut Uudeltamaalta 70 synnyttäjää, Lahdessa 40, Hämeenlinnassa ja Tampereella 11 ja Turussa seitsemän.
Meidän on kysyttävä itseltämme: millaista aluetta me haluamme kehittää? Haluammeko todella, että peruspalvelut siirtyvät yhä kauemmaksi niitä tarvitsevista? Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan ennen kaikkea arvovalinta siitä, millaisia yhteiskunnallisia prioriteetteja me asetamme.