sunnuntai 22. syyskuuta 2024

Synnytyspalveluiden loppu Lohjalla: Mitä seuraavaksi Länsi-Uudenmaan asukkaille?

Kuva: Lohjan sairaala 2023, Heidi Nordman

Yle uutisoi syyskuun alussa, että "Synnytykset loppuvat Lohjalla jo joulukuussa: ”Järkyttävä sokkiuutinen” Lohjan synnytysosaston lakkauttaminen on aiheuttanut syvää huolta ja pettymystä  Länsi-Uudenmaan asukkaissa - eikä vähiten palkitun synnytyssairaalan työntekijöissä. 

Päätös ei ole pelkästään isku alueemme synnytyspalveluille, vaan myös merkki laajemmasta ongelmasta: palveluiden keskittämisestä suurempiin keskuksiin säästöjen nimissä.

En voi olla ajattelematta, että tämä on vasta alkua. Jos synnytysosaston kaltaisia tärkeitä palveluita voidaan sulkea niin, mitä seuraavaksi? Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tarkempaa tietoa miten Lohjan sairaalan muiden palveluiden kuten naistentautien hoidon käy. 

Tulevaisuudessa Hangosta on matkaa synnyttämään noin 125 km, ja jos heidät ohjataan muualle kuin Jorviin on matka vielä pidempi. Hyvinkään sairaalalle ajaa Hangosta yli kaksi tuntia ja Naistenklinikalle hieman vähemmän.  

Kuka tekee päätökset palveluiden keskittämisestä?

HUS:in verkkosivujen mukaan HUS-yhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, joka valitsee yhtymähallituksen. Yhtymähallitus keskittyy erityisesti strategisten tavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen. Toimitusjohtaja johtaa HUS-yhtymän operatiivista toimintaa ja hänen alaisuudessa toimivat tulosalueet sekä konsernipalvelut, joiden tehtävänä on vastata muun muassa operatiivisesta johtamisesta ja talouden hallinnasta HUS-yhtymän strategian mukaisesti.

On huomattava, että suurimmat puolueet kuten Kokoomus ja SDP hallitsevat merkittävää osaa päätöksenteosta sekä HUS-yhtymässä että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. 

HUS:in yhtymähallituksessa kokoomuksella on kuusi paikkaa, SDP:llä 4, RKP:llä 2, vihreillä 2 ja vasemmistolla 1. 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kokoomuksella on 27 paikkaa, SDP:llä 13, RKP:llä 12, vihreillä 10, perussuomalaisilla kuusi ja vasemmistolla neljä. 

Suhteet ovat suurinpiirtein samat ja niin näyttää olevan myös tapa toimia. Ei ole yllätys, että myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkoa ollaan supistamassa oletettujen säästöjen perässä. 

Hyvinvointialueen palveluita keskittämällä ja palvelumaksuja nostamalla osa kuluista saadaan siirtymään Kelalle kasvavien matkakorvausten merkeissä ja osa kuluista erikoissairaanhoitoon kun ihmisten kynnys hoitoon hakeutumiselle kasvaa. 

Synnyttäjät siirtyvät pois HUS-alueen sairaaloista ja hyvinvointialuiden kustannukset kasvavat

Kehityskulku on erittäin huolestuttava. Synnytysosaston lakkauttaminen ei ole ainoastaan käytännön ongelma niille perheille, jotka odottavat lasta ja joutuvat nyt suunnittelemaan synnytyksensä kauempana sijaitseviin sairaaloihin. Synnytyspaikkaa ei usein voi edes suunnitella etukäteen, vaan perheet soittavat puhelinpalveluun synnytyksen käynnistyessä kuullakseen missä on tilaa ja mihin heidät ohjataan. Tämä lisää epävarmuutta, mikä luo lisästressiä raskauden loppuvaiheeseen.  

Samaan aikaan kustannukset vain kasvavat. Korviin kantautui jo kesän aikana tieto synnyttäjistä, jotka ovat siirtyneet HUS alueen ulkopuolelle synnyttämään. Kustannukset näistä synnytyksistä maksaa hyvinvointialueet. 

Yle kirjoitti aiheesta muutama viikko sitten: "HUS sulki synnytyssairaalan kesäksi, ja siksi vauvoja syntyi yli miljoonalla eurolla Uudenmaan ulkopuolella" Ylen tietojen mukaan Kotkassa on tähän mennessä ollut Uudeltamaalta 70 synnyttäjää, Lahdessa 40, Hämeenlinnassa ja Tampereella 11 ja Turussa seitsemän. 

Meidän on kysyttävä itseltämme: millaista aluetta me haluamme kehittää? Haluammeko todella, että peruspalvelut siirtyvät yhä kauemmaksi niitä tarvitsevista? Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan ennen kaikkea arvovalinta siitä, millaisia yhteiskunnallisia prioriteetteja me asetamme. 

keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

Arvonlisäveron korotus ja sen vaikutukset pienyrittäjille




Kuva Pixabaystä
Kuva: Pixabay



Pienyrittäjänä, joskin nykyisin sivutoimisena sellaisena minua on aina kiinnostanut, miten erilaiset lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat liiketoimintaani ja kaltaisiini yrittäjiin. Lähipiirini koostuu pitkälle muista kanssayrittäjistä ja viime aikoina erityistä keskustelua on herättänyt eduskunnan päätös arvonlisäveron (alv) korotuksesta ja ennen kaikkea sen voimaantuloajankohdasta.

Arvonlisäveron korotus ja sen vaikutukset pienyrittäjiin


Arvonlisäveron korotus 24:stä prosentista 25,5 prosenttiin on tulossa voimaan jo 1. syyskuuta 2024. Tämä on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä, erityisesti yrittäjäjärjestöjen ja pienyrittäjien keskuudessa. Tulevaisuudessa Suomessa on Euroopan toiseksi korkein arvonlisäveroprosentti. 

Tiukka aikataulu jättää monille yrityksille liian vähän aikaa sopeutua muutoksiin.
Keskusta esitti, että alv-korotus tulisi voimaan vasta vuodenvaihteessa ja korotuksen tulisi olla maltillisempi. Tämä ehdotus olisi antanut yrityksille enemmän aikaa valmistautua muutokseen ja sopeutua uusiin verotuskäytäntöihin ilman ylimääräistä kiirettä. Lisäksi maltillisempi korotus olisi pienempi rasite yritysten kassavirralle ja auttaisi ylläpitämään taloudellista vakautta.

Arvonlisäveron korotuksella on merkittävä vaikutus erityisesti niihin yrittäjiin, joiden tulos on suoraan sidoksissa heidän omiin työtunteihinsa. Yksinyrittäjälle, joka ei voi skaalata toimintaansa samalla tavalla kuin suuremmat yritykset, on haastavaa kasvattaa tuottavuuttaan merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että yksinyrittäjän työpanos on usein jo maksimaalinen, ja lisätulojen hankkiminen vaatii joko enemmän työtunteja tai suurempia investointeja, jotka eivät aina ole mahdollisia. Tästä syystä hallinnolliset muutokset, kuten alv-korotukset, voivat vaikuttaa heidän taloudelliseen tilanteeseensa erityisen raskaasti. Yleinen hintojen nousu voi myös olla kriittinen tekijä asiakkaan tehdessä ostopäätöstä ja harvalla pienyrittäjällä on näinä aikoina varaa menettää yhtäkään asiakasta. 

Vaihtoehtona olisi ollut maltillisempi korotus vuoden vaihtuessa

Veromuutokset ja uudet säädökset voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita, erityisesti, jos ne tulevat voimaan lyhyellä varoitusajalla. On tärkeää, että päätöksentekijät kuuntelevat yrittäjiä ja ottavat heidän tarpeensa huomioon. Keskustan ehdotus olisi antanut enemmän aikaa sopeutua muutoksiin, jotta pienyrittäjät voivat jatkaa toimintaansa menestyksekkäästi, tämä ei kuitenkaan hallitukselle sopinut. 

Arvonlisäveron korotukselta ei valtion nykyisessä taloustilanteessa voi välttyä, mutta sen voimaantuloajankohta ja korotuksen suuruus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi pienyrittäjien selviytymiseen ja menestykseen. Keskustan ehdotus* tehdä pienempi korotus, siirtää voimaantulo vuodenvaihteeseen ja nostaa alv-alaraja 30 000 euroon olisivat olleet tässä tilanteessa järkeviä toimenpiteitä, ja ne tukisivat nimenomaan pienyrittäjiä niin näiden muutosten keskellä kuin myös muutenkin taloudellisesti monelle tiukassa tilanteessa. Suomessa on 230 000** pää- ja sivutoimista yksinyrittäjää, jotka työllistävät itsensä. Jokaisen pärjäämisestä on huolehdittava kun työttömyysluvut muutoinkin kasvavat. 

Hallitusohjelman ristiriitaisuudet


Eniten hämmentää se, että hallitusohjelma johon hallituspuolueet sitoutuivat oli varsin yrittäjämyönteinen myös pienyrittäjiä kohtaan. Erityisen lämmöllä suhtauduin hallitusohjelman kirjaukseen "Hallitus varmistaa, että yrityksiin kohdistuva sääntely on selkeää, ennakoitavaa, oikeasuhtaista,--. Näiden periaatteiden toteutumista edistetään sekä kansallisesti että EU-sääntelystä päätettäessä. Yrittäjyyteen kannustavaan ja innostavaan toimintaympäristöön kuuluu, että yrityksiä ja kansalaisia ei lannisteta liiallisella säädöstulvalla."*** - Selkeää, ennakoitavaa, oikeasuhtaista ja innostavaa, sitä tämä ei nyt ollut. 


Hieman kauhulla odotan mitä syksy tuo tullessaan.

Lähteet: 
* Reilun kasvun tie - Keskustan vaihtoehto luottamuksen palauttamiseksi
ja Suomen konkurssin välttämiseksi
** Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 2023
*** Vahva ja välittävä Suomi - Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma

tiistai 13. helmikuuta 2024

Ajatuksia presidentinvaaleista 2024

Kuva AI Leino Pixabaystä 


Suomen presidentinvaalit 2024 on nyt käyty ja tuloksena historiankirjoihin merkitään uusi lehti: Kokoomuksen ehdokas, 55-vuotias Alexander Stubb valittiin maamme seuraavaksi presidentiksi.

Toisella kierroksella Stubb keräsi 51,6 prosentin kannatuksen, kun taas valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreiden tukema Pekka Haavisto sai 48,4 prosenttia äänistä. Tiukka taisto osoitti, kuinka jakautunut kansamme voi olla mielipiteissään, mutta samalla se korostaa demokratiamme vahvuutta ja moniäänisyyttä. Hylättyjä ääniä oli toisella kierrokselle 20 570, sekin kertonee omaa tarinaansa. Valinta kahden ehdokkaan välillä ei ollut helppo meille, joiden ensisijainen ehdokas jäi ensimmäiselle kierrokselle. 

Valinta herättää tunteita


Presidentiksi valittu Alexander Stubb on monelle suomalaiselle tuttu kasvo: entinen pääministeri, ulkoministeri, kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Tuttuuden vuoksi hän myös herättää tunteita niin puolesta kuin vastaan. Kuitenkin hänen laaja kokemuksensa kansainvälisessä politiikassa ja asiantuntemuksensa EU-asioissa tarjonnevat hyvän pohjan presidentin tehtävän hoitamiselle. Tehtävään jossa ulkopolitiikka ja Suomen asema maailmalla ovat keskiössä.

Äänestysprosentti 70,7, sekä ennakkoäänestyksen aktiivisuus, 46,4 prosenttia, kertovat suomalaisten kiinnostuksesta maamme tulevaisuuteen, vaikka toki toisella kierrokselle moni jätti äänensä käyttämättäkin. On tärkeää, että jokainen ääni kuullaan ja jokaista mielipidettä arvostetaan, sillä juuri näin demokratia toimii parhaiten. Toivoa sopii, että äänestäminen jaksaisi kiinnostaa myös tulevissa EU-vaaleissa kesäkuussa.
 

Menestystä tehtävään!


Henkilökohtaisesti toivon, että presidentti Stubb johtaa Suomea maltilla. Poliittinen ilmapiiri erityisesti maailmalla, mutta myös kotimaassa on ollut viime vuosina ajoittain varsin kiihkeä. Maltillinen, kaikkia osapuolia kuunteleva johtajuus on tärkeämpää kuin aikoihin. Se luo pohjaa yhteistyölle ja yhteisymmärrykselle. Suomi tarvitsee presidentin, joka yhdistää eikä erota. Presidentin, joka vie maatamme eteenpäin sekä sisäisesti että kansainvälisellä näyttämöllä. Toivon vasta valitulle presidentille viisautta, rohkeutta ja näkemystä tehtävässään.

Presidentinvaalit ovat osoitus demokratiamme elinvoimaisuudesta, mutta myös muistutus siitä, että politiikka on lopulta yhteistyötä ja yhteisen hyvän tavoittelua. Toivon, että presidentti Stubb muistaa tämän jokaisessa päätöksessään ja että hänen kautensa toisi mukanaan rauhaa, vakautta ja hyvinvointia koko kansalle.

Virkaanastujaiset ovat 1.3. eduskuntatalolla, mielenkiinnolla tätä odotan.

maanantai 5. helmikuuta 2024

Paluu näppäimistön ääreen

On kulunut yli vuosi siitä, kun viimeksi jaoin ajatuksiani ja kokemuksiani täällä blogissa. Vaikka hiljaisuus on ollut pitkä, se ei suinkaan tarkoita, että sivut olisivat unohtuneet tai mielenkiinto yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin olisi lopahtunut – päinvastoin. Avaan tässä postauksessa varsin tiivistetysti sitä, mikä on pitänyt kiireisenä. 

Eduskuntavaalikampanjointi siivitti alkuvuotta 2023

Viime vuosi käynnistyi eduskuntavaalikampanjoinnilla. Koko alkuvuoden olin aktiivisesti mukana vihtiläisen eduskuntavaaliehdokas Eerikki Viljasen kampanjassa. Vaalien odotus ja jännitys huipentuivat vaalivalvojaisiin, joissa tunnelma oli katossa. Seurassamme vallitsi valtava jännitys ja riemu kun ääntenlaskun edetessä alkoi hahmottua, että Vihti saattaisi jälleen saada edustajansa kansanedustajien joukkoon pienen tauon jälkeen ja näinhän siinä lopulta kävi. Eerikki Viljanen valittiin eduskuntaan 2787 äänellä. 

Uusia ammatillisia haasteita eduskunta-avustajana

Kesäkuussa minulle avautui ainutlaatuinen mahdollisuus aloittaa työt eduskunta-avustajana. Päätöstä ei juurikaan tarvinnut miettiä. Tehtävä on tarjonnut minulle paitsi arvokasta kokemusta myös syvällisen näkymän politiikan kulisseihin ja mahdollisuuden tukea demokraattisia prosesseja aitiopaikalta. 

Työssä olen päässyt seuraamaan läheltä lainsäädäntötyötä ja osallistumaan merkityksellisellä tavalla kansanedustajien arkeen, auttaen heitä aina mahdollisuuksien mukaan erilaisissa tehtävissä. Aloitus kesäkuussa merkitsi suoraa syöksymistä politiikan nopeatempoiseen maailmaan, kun istuntokausi oli alkanut jo huhtikuussa.  

Uusi työ on tarjonnut mahdollisuuden kasvaa ammattilaisena ja kehittyä henkilökohtaisella tasolla. Olen saanut työskennellä inspiroivien edustajien ja kollegoiden kanssa ja oppia heiltä valtavasti. On ollut palkitsevaa nähdä, kuinka oma panos vaikuttaa monessakin kohden. Työyhteisönä eduskunta on varsin monisäikeinen ja yhteistyötä tehdään yli puoluerajojen. 

Arjen ja tavoitteiden tasapaino

Viime vuoden aikana olen myös ymmärtänyt entistä paremmin työn ja vapaa-ajan tasapainon merkityksen. Vaikka työ, sivutoiminen yrittäjyys ja vapaaehtoinen järjestötoiminta on vienyt suuren osan ajastani ja energiastani, olen pyrkinyt löytämään aikaa myös itselleni ja läheisilleni. Isän menehtyminen keväällä muistutti perheen arvosta ja siitä, kuinka tärkeää on arvostaa jokaista yhteistä hetkeä. Tämä menetys jätti jälkeensä suuren surun.    

Nyt, kun olen jo saanut paremman otteen työelämän tuomista uusista haasteista ja tietyt asiat ovat jo jollain tavalla rutinoituneet niin ehkä, on aika herättää tämä blogi jälleen henkiin. Paikallisten asioiden lisäksi blogi tullee sisältämään hieman aiempaa enemmän myös alueellista ja valtakunnallista politiikkaa, edelleen myös ripauksella henkilökohtaisia asioita. Politiikan päiväkirja on edelleen kantava teema. 

Edelleen myös korostan sitä, että nyt ja jatkossakin tekstit ja mielipiteet blogissa ovat omiani eivätkä virallisesti edusta niitä tahoja joissa toimin työn tai vapaa-ajan puitteissa. 

Aurinkoista helmikuuta kaikille lukijoille!