torstai 14. huhtikuuta 2022

Kevään kohinaa

Kuva Jaesung An Pixabaystä

Kevät on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Lunta on vielä näin huhtikuun puolessavälissä paikoitellen melko paljonkin, mutta ehkä jo pääsiäisen jälkeen vähän vähemmän. 

Poliittinen kevät on ollut täynnä vuosikokouksia ja niihin valmistautumista. Edelleen useimmat kokoukset järjestetään etänä, mutta monia jo läsnäollen tai hybridinä. Ukrainan tilanne on helmikuun lopulta asti värittänyt kaikkea elämistä ja olemista myös täällä kotisuomessa. 

Viime viikonloppuna pidetystä Keskustan puoluevaltuuston kokouksesta jäi erityisesti mieleen Keskustanuorten edustajan puheesta kohta "Suomessa kaatuu hetkittäin verkko, Ukrainassa samaan aikaan kerrostaloja. Rauhasta on pidettävä kiinni keinolla millä hyvänsä." Tämä vapaasti lainattu katkelma provosoi, mutta samalla myös tiivistää niitä tunnelmia ja myös pelkoja, joita monilla asiaa kohtaan on. 


Vihdin Keskusta esittää Eerikki Viljasta kansanedustajaehdokkaaksi

Vihdin Keskustan vuosikokous pidettiin jo maaliskuun puolivälissä. Samassa yhteydessä päätimme tukea Eerikki Viljasta kansanedustajaehdokkaaksi. Tässä ajassa tarvitsemme ehdottomasti kansanedustajia, jotka ymmärtävät huoltovarmuuden, maatalouden ja maanpuolustuksen päälle. 

Eduskuntavaalien vuoro on jo alle vuoden päästä. Ehdokasasettelun meidän puolueen osalta vahvistaa Keskustan Uudenmaan piiri myöhemmin tänä vuonna. Eerikin verkkosivuihin kannattaa tutustua tässä linkissä.  

Vaalien ehdokasasettelu on avoinna 21.2.2023 asti, joten tulemme varmasti näkemään laajan joukon ehdokkaita ympäri Uudenmaan. Jokainen puolue saa asettaa 36-37 ehdokasta listalleen Uudenmaan alueella. Varsinainen lukumäärä määräytyy sen mukaan kuinka paljon alueella on asukkaita 31.10.2022. 


Laskukaava kansanedustajaehdokkaiden määrälle

Tiedätkö miten kansanedustajaehdokkaiden lukumäärä määräytyy eri alueilla? 

Käytännössä ehdokaslistoille saa nimetä saman verran ehdokkaita kuin alueelta valitaan kansanedustajia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa luku oli Uudellamaalla 36. 

"Jako tehdään jakamalla kunkin vaalipiirin asukkaiden lukumäärä vaalipiirien yhteenlasketulla Suomen kansalaisten lukumäärällä ja kertomalla saatu luku 199:llä." (DDV, 14.4.2022)

Perustuslaissa määritellään, että kansanedustajia valitaan 200. Yksi paikka näistä on varattu Ahvenanmaan kansanedustajalle ja tähän perustuu kerroin 199. 

Käytännössä siis alueen asukasluku määrittelee valittavien kansanedustajien määrän ja näin jokaiselle ehdokaslistalle saadaan nimetä kyseinen määrä ehdokkaita. 

Uudellamaalla ehdokkaita saa asettaa melkoisen runsaasti verrattuna muihin vaalipiireihin. Pienemmissä vaalipiireissä puolueen sisäisiä jäsenäänestyksiä on jo vilkkaasti käyty. Jäsenet valitsevat äänestämällä omalta alueeltaan heidän parhaaksi katsoman ehdokkaan. Esimerkkinä Etelä-Savo, jossa kahdeksasta eduskuntavaaliehdokkaasta viisi valittiin esitettäväksi eteenpäin.  


Seurakuntavaalit 2022

Vielä ennen eduskuntavaaleja on luvassa loppuvuodesta seurakuntavaalit. Vihdin seurakunta elää mielenkiintoisia aikoja, joiden etenemiseen monet haluavat olla vaikuttamassa. Monia kiinnostaa kirkonkylän seurakuntatalon kohtalo ja uuden monitoimi kappelin rakentaminen Irjalaan, sekä tietenkin monet muut asiat. Ehdokasasettelu seurakuntavaaleihin päättyy syyskuussa 2022. 

Monet meidänkin jäsenistä tulevat asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa keskiryhmä nimisen valitsijaryhmän ehdokaslistalle. Keskiryhmä koostuu maltillisesti asioista ajattelevista aktiivisista toimijoista, joita yhdistää tahto toimia. Listalla tulee olemaan ehdokkaita yli puoluerajojen ja monet ehdokkaista ovat poliittisesti täysin sitoutumattomia. 


Hyvää pääsiäistä!

Piti lyhyesti vain ajankohtaisista asioita kirjoittaa, mutta kummasti sitä taas tekstiä kertyi. Jos sinä olet kiinnostunut eduskunta- tai seurakuntavaaleista, ehdokkuudesta tai tukijoukkoihin liittymisestä niin aina saa ottaa yhteyttä.  

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti ja oikein hyvää pääsiäistä. Täällä pääsiäinen sujuu valmistautuessa opintoihin liittyvään väliseminaariin lopputyön osalta. 

- Heidi 

sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Kiitoskahvit Nummelassa ja Vihdin kirkonkylällä

 


Olimme eilen melkoisessa lumituiskussa niin Nummelassa kuin Vihdin kirkonkylälläkin tarjoamassa kiitoskahvit äänestäjille. Ruuhkaa ei teltalla ollut, mutta tasaiseen tahtiin kävi ihmisiä jututtamassa uutta aluevaaliehdokas Eerikki Viljasta ja meitä muitakin paikallisia luottamushenkilöitä. 

Keskusteluissa esille nousi Pohjolan Liikenteen liikkennöinnin päättyminen Länsi-Uudellamaalla, hyvinvointialueiden rakentuminen sekä monet kevyemmät puheenaiheet, kuten sää ja olympialaiset. 

Tiedotamme vihdinkeskusta.fi -sivuilla missä luottamushenkilömme ovat taas seuraavan kerran tavattavissa. Jokaisen heistä tavoitat kuitenkin milloin tahansa sähköpostilla etunimi.sukunimi@vihdinkeskusta.fi. Kaikkien meidän päättäjien tiedot löydät tästä linkistä. 

  




maanantai 24. tammikuuta 2022

Kiitos kaikille äänestäjille ja muille kampanjassa tukeneille!



 
 
Vihdissä Keskustan kannatus on alustavien laskelmien mukaan 18,3 % ollen näin toiseksi suurin. Meidän ehdokkaista Eerikki Viljanen meni läpi ollen koko kunnan äänikuningas.

Lisäksi valtuutetuiksi valittiin Riikka Pakarinen Espoosta ja Marjut Frantsi-Lankia Kirkkonummelta. 
 
Vihdin ehdokkaista varavaltuutetuiksi nousivat Katriina Rauanmaa ja Sari Metsäkivi.

Oma äänimäärä yllätti positiivisesti ollen yli kaksinkertainen kuntavaaleihin nähden. Lupaan ettei minulle annettu ääni mennyt hukkaan, jos halusi olla lähipalveluiden puolella. Meidän ryhmästä valitut henkilöt tekevät takuulla asian eteen parhaansa pienenä, mutta pippurisena ryhmänä. Länsi-Uudenmaan Keskustan verkosto on vahva yli kuntarajojen ja tarvittaessa viesti kulkee eteenpäin. 


Kiitos äänestäjien lisäksi myös kaikille kanssaehdokkaille yli puoluerajojen, jotka sinnikkäästi vastasivat ihmisille heränneisiin kysymyksiin ja välittivät äänestäjille faktatietoa.

Meidän ryhmälle Länsi-Uudellamaalla olisi toivonut parempaa menestystä. Neljäs valtuustopaikka jäi harmillisen pienen äänimäärän päähän. Toki tulos varmistuu vasta myöhemmin tällä viikolla, mutta toistaiseksi näyttää tältä.

Tämä blogi jää elämään ja olemaan kuten aiemminkin. Oma poliittinen toiminta jatkuu Vihdin Keskustan puheenjohtajana ja sen myötä myös kirjoitukset täällä.

lauantai 22. tammikuuta 2022

Viimeisten päivien kampanjatunnelmia

Viime päivinä on tavattu ihmisiä Länsi-Uudenmaan alueella, muutamista paikoista muistanut jopa kuviakin ottaa. Kampanjointi on nyt ohi ja sunnuntaina 23.1. on aika suunnata vaaliuurnille. 

Jos lähipalvelut ovat sinulle tärkeitä, voi Länsi-Uudellamaalla suositella jokaista meidän ehdokasta. Minun numeroni on 562 ja muiden numerot löydät tästä linkistä.

  


Nummelan tori, Vihti


Vihdin kirkonkylä

Nummela, Vihti 
 
Karjalohja
 

Nummela, Vihti



Lempola. Lohja

Sammatti

Karkkila

Karkkila

Aluevaalikampanjan aikana esiin nostettuja asioita

Näiden vaalien aikana on puhuttaneet monet niin terveys- ja sosiaalialan kuin palo- ja pelastustoimenkin asiat. Paljon on sivuttu myös muita aiheita, jotka eivät tulevien aluevaltuustojen päätäntävallassa ole. Ohessa kuvakooste niistä asioista joihin olen ottanut tässä blogissa ja sosiaalisessa mediassa kantaa alkuvuoden aikana. 





















tiistai 18. tammikuuta 2022

Keskustan vaalilehden pääkirjoitus: Mahdollisuus, joka ei meidän elinaikanamme toistu

 

Keskustan vaalilehti on jaettu 
kotitalouksiin Länsi-Uudellamaalla 
digilehden pääset lukemaan tästä linkistä.

Mahdollisuus, joka ei meidän elinaikanamme toistu



Tiedätkö, miksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella aluevaalit ovat tärkeät juuri Sinulle? Mikä on nyt valittavien aluevaltuutettujen tärkein tehtävä? Keskitetäänkö vai hajautetaanko sosiaali-, terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluita? Tässä Keskustan Länsi-Uudenmaan alueen lehdessä kerromme mitä Keskusta aluevaaleissa tarjoaa.


Aluevaalit ovat Suomelle linjavaalit meille jokaiselle tärkeistä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Uusien hyvinvointialueiden myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto yksinkertaistuu ja tulee läpinäkyvämmäksi. Nykyisen noin 200 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation vastuu palveluista siirtyy 21 alueelle ja Helsingin kaupungille. Länsi-Uusimaa on 10 kunnan ja 473 838 asukkaan alueena yksi suurimpien joukossa.


Keskustan tavoitteissa hyvinvointialueilla yritykset ja kolmas sektori täydentävät julkisia palveluja esimerkiksi palvelusetelein. Tämä mahdollistaa myös pienille ja keskisuurille hoito- ja hoiva-alan yrityksille ja järjestöille palvelujen tarjoamisen tasaveroisesti isompien rinnalla. Kolmannen sektorin järjestöillä on tärkeä rooli edistää ihmisten hyvinvointia ja toimia vertaistukena.


Uuden alueen rakentamisessa henkilöstön mukaan ottaminen on edellytys sille, että saamme luotua toimivan kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. On oikeutettua vaatia parempaa johtamista. Näin edistetään työntekijöiden hyvinvointia ja vähennetään vaihtuvuutta. Keskusta on sitoutunut edistämään hyvinvointialueita perheystävällisinä ja joustavina työpaikkoina henkilöstön erilaiset elämäntilanteet huomioiden.


Uudistuksessa on turvattava sopimuspalokuntien olemassaolo ja toimintaedellytykset. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa sisäistä turvallisuutta ja pelastustoimen järjestämistä. Yhtään paloasemaa ei Länsi-Uudellamaalla pidä lakkauttaa. Näin lisätään turvallisuutta, turvataan palveluja ja pidetään vasteajat kohtuullisina myös harvaan asutuilla ja syrjäisemmillä alueilla.


Historian ensimmäisissä aluevaaleissa äänestetään siitä millaisia sosiaali-, terveys- ja pelastusalanpalveluja tulevaisuudessa käytämme ja missä. Otetaanko asukkaiden tarpeet riittävästi huomioon. Tuleva aluevaltuusto on isojen asioiden edessä ja sillä on merkitystä mihin suuntaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta kehitetään. Edessämme on mahdollisuus, joka ei meidän elinaikana toistu. Uudistuksen tavoitteiden tulee olla korkealla, eikä se missään tapauksessa saa jäädä vain rakenteelliseksi.


Erityisesti palveluiden sijainnilla on merkitystä nyt ja jatkossakin. Keskusta lupaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palvelut tuotetaan ihmislähtöisesti ja lähellä palvelujen tarvitsijoita. Lähipalvelujen turvaamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja kehittämistä. Joustavammat sosiaali- ja terveyspalvelujen aukioloajat, ilta- ja viikonloppuvastaanotot sekä digitaaliset palvelut tuovat palvelut kaikkien ulottuville riippumatta missä asuu.


Uuden aluevaltuuston tärkein tehtävä on suunnittelu, miten toiminta, resurssit ja talous hoidetaan nykyaikaisella ja uudella tavalla kuntien asukkaiden tarpeet edellä. Valtuusto päättää muun muassa, millaisia toimielimiä ja lautakuntia alueelle perustetaan, miten eri kunnat otetaan huomioon päätöksenteossa ja mitä asioita niissä valmistellaan valtuustolle. Henkilöt näihin toimielimiin valitaan ehdokkaiden joukosta, joten vaikuttamisen paikkoja on monilla muillakin kuin valtuutetuilla. Keskustan ehdokkaina on monenlaisia asiantuntijoita, joiden joukosta löytyy varmasti myös Sinulle tärkeä ehdokas.


Kaikista kunnista ei Länsi-Uudellamaalla välttämättä tule valituksi edustajia uuteen aluevaltuustoon. Keskustan vahvuus on vankka alueellinen verkosto, joka on tottunut tekemään yhteistyötä yli kuntarajojen. Uudistuksen onnistuminen vaatiikin mahdollisimman tiiviin yhteyden säilyttämistä hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.


Näissäkin vaaleissa on kysymys lopulta hyvin yksinkertaisista asioista. Halutaanko, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut lähellä, eli siellä missä sattuu – vai tuntien ajomatkan päässä ihan missä sattuu. Aluevaaleissa Keskusta lupaa vahvistaa lähipalveluita. Tee tärkeä valinta ja äänestä aluevaaleissa ennakkoon 12.-18.1.2022 tai viimeistään vaalipäivänä 23.1.


Koko alueen ehdokkaiden puolesta,

Tommi Halkosaari, Espoo

Heidi Nordman, Vihti

Keskustan Länsi-Uudenmaan vaalipäälliköt

 

Lue koko vaalilehti tästä linkistä.  

maanantai 17. tammikuuta 2022

Kun laastari ei riitä, pitää hoitoketjun toimia

 

Kuva Pixabay

Potilaan pitää voida luottaa siihen, että oma hoito etenee ja tiedot siirtyvät hoitoportaalta toiselle ongelmitta. Sairastuminen, vakavasta sairastumisesta puhumattakaan on aina ihmiselle raskas taakka kannettavaksi, eikä huoli hoidon toteutumisesta edistä paranemista millään tavalla. 

Perusterveydenhuollossa tietokatkos saattaa syntyä mm. tilanteessa, jossa käynnin jälkeen otetaan laboratoriokokeita tai konsultoidaan erikoissairaanhoitoa ja puhelinaika tulosten kuulemiseen jää varaamatta, varattu aika peruuntuu tai soitto menee kiireen keskellä ohi. Tulokset eivät koskaan päädy eteenpäin. Tiedot saattavat toki löytyä Omakanta -verkkopalvelusta, mutta asiakkaan ymmärrys ei välttämättä riitä niitä analysoimaan. 

Korona on myös aiheuttanut tilanteita, joissa jo annettu tutkimusaika on peruuntunut. Vielä toistaiseksi uutta aikaa ei ole ollut saatavilla, vaikka potilas olisi itse aktiivisesti kysellyt asian perään. Kaikki eivät lähde kyselemään, vaan luottavaisena odottavat yhteydenottoa. 

Hoito- ja palveluketjujen tavoitteena on välttää myös ammattilaisten tekemää päällekkäistä työtä. Hyvin suunniteltu järjestelmä antaa nopeasti käyttäjälle, oli sitten kyse hoitajasta tai lääkäristä, tarvittavat tiedot ja ohjaa potilaan polkua luotettavasti eteenpäin. 

Tulevaisuudessa hyvinvointialueiden potilasjärjestelmien tulee toimia niin, että putoamisia hoitoketjusta ei tapahdu ja tiedot siirtyvät ongelmitta alueelta ja hoitotaholta toiselle. Hyvinvointialueen päättäjien on pidettävä huoli, että käyttöön tulee potilasjärjestelmä joka on tarvepohjainen, käytännönläheinen ja tukee ammattilaisten tekemää työtä parhaalla mahdollisella tavalla. 

 

Lue muut kirjoitukset aiheella: Sote

Lue muut kirjoitukset aiheella: Aluevaalit 2022



sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Äänestysaktiivisuudesta ja vaalitapahtumista

 

Vihdin kirkonkylällä kampanjoimassa Henrik Olin, Pasi Saario, Heidi Nordman,
puolustusministeri Antti Kaikkonen, Reijo Pennanen, Eerikki Viljanen,
Mikko Lasanen ja Eero Lankia. Kuvan otti ehdokas Marjut Frantsi-Lankia. 

Viime päivinä on kierretty aktiivisesti niin Vihdissä kuin muissakin Länsi-Uudenmaan kunnissa. Ihmisiä on käynyt mukavasti teltoilla. Tulevat tapahtumat, joissa olen läsnä löydät kalenteri sivulta. 

Selvästi eniten on puhuttaneet peruspalveluiden saatavuus ja Karkkilassa käytiin hyvää keskustelua omaishoitajuudesta. Erityisesti myöntämiskriteereissä koettiin olevan tarkastelun paikka.  Kirjoitin aiemmin aiheesta blogiin tekstin, joka tällä viikolla julkaistiin myös Luoteis-Uusimaan vaalikynä palstalla. 

Äänestysaktiivisuus

Länsi-Uudenmaan alueella on tänään sunnuntaina 16.1. klo 13.00 mennessä äänestänyt ennakkoon 12,9 % äänioikeutetuista. Koko maassa vastaava luku on 15,9%. 

Vihdissä äänioikeuttaan on käyttänyt jo yhteensä 3860 äänestäjää. Äänioikeutettuja meillä on kaikkiaan 22820. Prosenttiosuus on tässä kohden sunnuntai iltapäivää siis 16,9 %. 

Länsi-Uudenmaan kunnista Inkoo on prosenttitarkastelun näkökulmasta kaikkein aktiivisin. Siellä on ennakkoon äänestänyt jo 23,2 % äänioikeutetuista. Viimeisenä tulee tällä hetkellä Espoo 11,8 %. luvullaan, mutta samanaikaisesti siellä on äänensä antanut jo 26 886 henkilöä, joka peittoaa monen pienemmän kunnan asukasluvun. 

Tilanne kuntien välillä vaihtelee päivittäin. Vielä eilisaamuna hännänhuippuna oli Kirkkonummi, joka eilisen ja tämän päivän aikana on kirinyt äänestysprosentin 12,3 % tasolle. 

Pidetään huolta siitä, että jokainen  pääsee äänestämään. Muista tarjota kyyti autottomalle naapurille ja kannusta omaa nuorisoa piipahtamaan vaaliuurnalla. Vain korkea äänestysprosentti takaa demokratian toteutumisen. 

Lähes reaaliaikaista äänestysaktiivisuutta pääsee seuraamaan vaalit.fi -sivustolla. 

Jos tässä vaiheessa vielä pohdit mistä aluevaaleissa on kyse, suosittelen lukemaan tämän linkin takaa löytyvän marraskuisen postauksen. 

Lue muut kirjoitukset aiheella aluevaalit 2022
Lue muut kirjoitukset aiheella politiikan päiväkirja

maanantai 10. tammikuuta 2022

Omaishoidon yhdenmukaisuus ei saa tarkoittaa minimitasoa

Omaishoidettava voi olla muistisairas ikäihminen, 
aikuinen kehitysvammainen tai yhtä hyvin esikouluikäinen erityislapsi. 
Kuva: Pixabay

Omaishoito on yksi niistä asioista, jotka sote-uudistuksen myötä siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.


Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta läheisestä joka ei syystä tai toisesta pärjää arjessaan itsenäisesti. Virallisella omaishoitajalla on omaishoitosopimus kunnan tai Vihdin tapauksessa kuntayhtymän kanssa. Hoidettava voi olla muistisairas ikäihminen, aikuinen kehitysvammainen tai yhtä hyvin esikouluikäinen erityislapsi. Omaishoitajat ovat pääasiassa ikäihmisiä, mutta kyseessä voi olla myös nuori äiti, joka huolehtii lapsestaan ollen valmiudessa 24/7. 


80% Suomen noin 50 000 omaishoitajasta hoitaa läheistään ympärivuorokauden ja kaikista omaishoidettavista 57% olisi intensiivisen kotihoidon tai tehostetun palveluasumisen asiakkaita, jos omaishoitajajärjestelmää ei olisi.


Silti vapaapäivät, jotka on laissa omaishoitajille määrätty toteutuvat vain harvoilla säännöllisesti ja palkkio omaishoitajana tehdystä työstä on varsin alhainen. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, jota ilman terveydenhuolto järjestelmämme kuormittuisi entuudestaan.


Omaishoitajien tuki on paljon muutakin kuin palkkion maksu tai vapaapäivät. Olennaisena osana omaishoitajien tukeen kuuluvat toimivat tukipalvelut, kuten valmennus, terveystarkastukset, eläketurva ja tapaturmavakuutus. Lisäksi omaishoidettavalle kuuluvat muut tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tähän mennessä kunnat ovat räätälöineet tukipalveluita omien resurssiensa rajoissa ja hajontaa palveluiden saatavuudessa on ollut asuinkunnasta riippuen.


Hyvinvointialueiden myötä kriteerit omaishoitajuuden myöntämiselle ja tukipalveluiden saatavuudelle yhtenäistyvät Länsi-Uudellamaalla. Samoilla ehdoilla saa myönteisen päätöksen niin Espoossa kuin Vihdissäkin. Kriteereissä tulee huomioida tukea tarvitsevien monimuotoisuus ja se, että hoitomuotona omaishoito on yksi inhimillisimmistä ratkaisuista.


Omaishoitoon panostaminen luo myös säästöjä. Vuorokausi tehostetussa palveluasumisessa maksaa Karviaisen alueella tällä hetkellä 137 euroa, siinä missä omaishoidon alin palkkio on 413,45 euroa kuukaudessa. Vuositasolla omaishoidon kokonaiskustannusten on arvioitu olevan n. 12 000 €. 


Kun omaishoidon käytäntöjä yhdenmukaistetaan, se ei saa tarkoittaa minimitasolle siirtymistä palveluiden ja palkkioiden osalta.


Omaishoitajat ovat pääasiassa ikäihmisiä. Kuva: Pixabay


Lue muut kirjoitukset aiheella aluevaalit 2022
Lue muut kirjoitukset aiheella ikäihmiset

perjantai 7. tammikuuta 2022

Palo- ja pelastustoimen resursseista tulee huolehtia

Kuva Pixabay


Oletko koskaan odottanut ambulanssia tai paloautoa? Ne minuutit on pitkiä. 

Kun ystävä makasi märässä maassa vakavasti loukkaantuneena tuntui 18 minuuttia ikuisuudelta. Hätäkeskuksen hyvät neuvot auttoivat välttämään lisävauriot. 

Pelastustoimi on osa ensihoitoa, siksi se on mukana sote-uudistuksessa. Ensihoito on paikalla nimensä mukaisesti ensimmäisenä, antaa kiireellisen hoidon ja kuljettaa tarvittaessa jatkohoitoon. Mahdollisimman lyhyt vasteaika toteutuu parhaiten kun palolaitokset sijaitsevat lähellä. Hätätilanteessa jokainen odotettu minuutti tuntuu kohtuuttoman pitkältä. 

Uudistuksen osalta pelastustoimi kantaa huolta rahoituksen riittävyydestä tulevaisuudessa  rahoitusvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille. Jo nykyisessä tilanteessa pelastustoimella on rahoitusvajetta valtakunnallisesti noin 60 miljoonaa euroa. 1

On ensisijaisen tärkeää, että kiireellinen apu on saatavilla silloin kun sille on tarvetta. Kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa ei ole omaa palolaitosta. Alueella toimii yli 40 sopimuspalokuntaa, joilla on sopimus hälytystehtävien hoidosta joko varallaololla tai vapaaehtoiseen päivystykseen perustuen. Vakinaiset paloasemat puolestaan ovat jatkuvassa ympärivuorokautisessa hälytysvalmiudessa. 2

Pelastustoimen osalta uudistuksen yhdeksi tavoitteeksi on määritelty, että apu tulee yhtä nopeasti kuin ennenkin. On siis tärkeää, että Länsi-Uudenmaan nykyiset 12 paloasemaa säilyvät niin Vihdissä, Karkkilassa, Tammisaaressa, Hangossa, Karjaalla, Kirkkonummella, Lohjalla kuin Espoossakin.

Kun laastari ei riitä, pitää palveluiden toimia. 


Odottavan aika on pitkä kun apua tarvitaan. 
Kuva: Heidi Nordman

Lue muut kirjoitukset aiheella aluevaalit 2022

Lähteet: 
1 Suomen pelastusalan ammattilaiset, https://www.spal.fi/tutustu-pelastustoimeen
2 Pelastustoimi, Länsi-Uusimaa, https://pelastustoimi.fi/lansi-uusimaa/palvelut/vapaaehtoistoiminta

sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Missä Vihdissä voi äänestää ja milloin? - Aluevaalit 2022

Aluevaalien 2022 

ennakkoäänestys on käynnissä 12.-18.1.2022. 

Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. 


Ennakkoäänestyspisteet Vihdissä ovat seuraavat: 

Pääkirjasto, Pisteenkaari 9, Nummela

12.1.-13.1. 9:00-20:00

14.1. 9:00-18:00

15.1.-16.1. 10:00-15:00

17.1.-18.1. 9:00-20:00

K-citymarket, Tuusankaari 1, Nummela

12.1.-14.1. 9:00-20:00

15.1.-16.1. 10:00-18:00

17.1.-18.1. 9:00-20:00

Liikekeskus Pääkonttori, Kyläaukio 2, Vihti kk

12.1.-14.1. 9:00-18:00

15.1.-16.1. 10:00-15:00

17.1.-18.1. 9:00-20:00

Vihtijärven koulu, Kouluntie 23, Vihtijärvi

16.1. 10:00-13:00

Vanjärven päiväkoti, Haagantie 15, Vanjärvi

16.1. 15:00-17:00

Luksia Nummelan toimipiste, Ojakkalantie 2, Nummela

13.1. 11:00-13:00


Varsinaisena vaalipäivänä 23.1. voit äänestää vain sinulle ilmoitetussa äänestyspaikassa, joka määräytyy oman asuinalueesi mukaisesti. 

Jos et ole saanut tietoa äänestysoikeudesta kirjeitse, se löytyy Suomi.fi -sivustolta, jonne pääsee kirjautumaan vahvalla tunnistautumisella.  


Lähde: Oikeusministeriö (02.01.2022) https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/kupaik_927.html

Kuva Pixabay