Hevonen hyvinvointia edistämässä

Sosiaali- ja terveyspalveluista puhuttaessa ihmisille ei ensimmäisenä tule hevoset tai hevosala mieleen. Hevosten kanssa kuitenkin toteutetaan niin ennaltaehkäiseviä kuin kuntouttaviakin terveys- ja hyvinvointipalveluita. 

Hevonen kuntouttaa fyysisesti sekä henkisesti ja opettaa lajin harrastajille niin itsetuntoa kuin elämänhallintaakin. Hevosalan laatimassa aluevaaliohjelmassa kerrotaan, että vuonna 2020 Kela korvasi ratsastusterapiaa 2,14 miljoonalla eurolla osana lääkinnällistä kuntoutusta. 

Oma tätini on hyvä esimerkki siitä miten hän kuntoutui 10 vuoden jälkeen pois pyörätuolista ja hevosihmisenä määrätietoisesti tavoitteli sitä, että pääsee vielä itsenäisesti ratsastamaan. Hevoset olivat yksi hänen motivaattoreistaan. Ilokseni sain olla tässä prosessissa mukana. 

Meillä asuu Länsi-Uudenmaan alueella liki 6000 hevosenomistajaa. Espoossa 1537, Vihdissä 1138,  Lohjalla 1104, Kirkkonummella 856, Raaseporissa 518, Inkoossa 239, Karkkilassa 205, Siuntiossa 190, Kauniaisissa 98 ja Hangossa 50. Koko maassa ala työllistää 15 000 henkilötyövuotta. On pidettävä siis huoli siitä, että uudistuksessa kolmannen sektorin, eli tässä tapauksessa hevosalan ääni myös kuuluu. 

Erityisesti hyvinvointialueella tulee pitää huolta siitä, että tulevaisuudessa käytetään kohtuullisia hankintamenettelyjä, jotka mahdollistavat hankinnat myös pienyrittäjiltä. Näin tuetaan hevosalan toimijoiden kautta niin terapia- ja vammaisratsastusta kuin erityisryhmien ja syrjäytymisuhan alla olevien hevosharrastustoimintaa. Hevosalalla on myös tärkeä rooli osana nuorisotyötä. Suurin osa alan harrastajista on nuoria tyttöjä.  

Yhtä lailla hevosia voidaan hyödyntää myös avohuollon tukitoimena ja ennaltaehkäisevänä toimena. Hieman pilke silmäkulmassa olen omalta osaltani aina sanonut, että se mitä hevosiin olen varoja käyttänyt on säästynyt mielenterveyspalveluista. Vanha sananlaskukin sen jo kertoo “ Anna hevosen surra, sillä on suurempi pää.” 

Oma taustani hevosalalla: 

Juuri nyt opiskelen hevosalan liiketaloutta Hämeen ammattikorkeakoulussa ja omistan osuuden 3-vuotiaasta suomenhevosorista. Olen lähes koko elämäni toiminnut hevosten parissa. Olen pitänyt täysihoitotallia Espoossa, omistanut kymmenkunta omaa hevosta, työskennellyt ravitalleilla ja hankkinut peruskoulutuksen hevosalalle. Pää- ja sivutoimisena hevoshierojana olen toiminut 17 vuoden ajan, lisäksi olen Hevoshieronta.net sivuston perustaja ja ylläpitäjä. Lisää voit lukea esittelystä. 

Tutustu blogin aiempii hevosaiheisiin kirjoituksiin tässä linkissä. 

Hevosala Vihdin vetovoimatekijänä

 

Piti ihan lyhyesti videolla kertoa, että mikä saa minut puhumaan hevosten puolesta kuntavaaleissa. 

Noh, videosta tuli vähän pidempi, mutta toivottavasti maltatte hetken käyttää sen katsomiseen. 

Vihtiin mahtuvat isotkin unelmat

Hevosiin hullaannutaan usein jo lapsena

Hevosharrastus alkaa usein jo varsin pienenä. Ensin ehkä kiinnostutaan My little ponyista, sitten keppihevosista ja lopulta unelman päämäärä on päästä aivan oikealle hevostallille. Hevonen on eläin joka kiinnostaa niin lapsia kuin aikuisiakin, ne kiehtoo usein myös heitä, jotka tunnustavat pelkäävänsä isoja eläimiä.

Iän myötä unelmat muuttuvat ja ihmiset ovat valmiita muuttamaan unelmiensa perässä. Pientila, jolla omien hevosten pitäminen on mahdollista, on kimmoke muuttamiselle.

Harrastuksien perässä Vihtiin?

Sopiva paikka on tila, jossa on riittävästi pinta-alaa, valmis rakennuskanta tai mahdollisuus rakentamiselle. Kun kiinnostunut henkilö tässä vaiheessa alkaa selvittämään asioita pitää vastausten olla valmiina.


Minkä kokoiselle tontille saa kunnassa ottaa hevosia? Miten ympäristötoimi suhtautuu hevosenpitoon ko. alueella? Onko hevostenpitoon alueella esteitä? Millaisia edellytyksiä on lantahuollon suhteen? Millaisia hevosalan palveluita löytyy kunnasta? Jo se, että löytyy vastaukset näihin kysymyksiin kielii omaa viestiään siitä miten kunnassa hevosiin suhtaudutaan.

Valmiit ohjeistukset helpottavat päätöstä

Vihdissä näistä moni asia on jo valmiiksi pohdittu. Uusimmassa rakennusjärjestyksessä määritellään, että uuden tallin rakennuspaikan on oltava vähintään 2 hehtaaria, lantalan tulee sijaita vähintään 50 metrin päässä naapurin kiinteistöstä ja ratsastuskentän 20 metrin päässä rajalta, tästäkin voidaan joustaa jos on esittää naapurin kirjallinen suostumus asiasta. 

Lantaloiden rakentamisessa ja lannan käsittelyssä tulee puolestaan noudattaa yleisiä määräyksiä sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 

Kaikki nämä asiakirjat ovat julkisesti verkosta löydettävissä.

Hevoset ja päätöksenteko Vihdissä

Vihdissä hevosia hevosia on arvioitu olevan jopa yli 2000, koko Suomessa niitä on 75 000. 

Aiemmin päätöksenteossa ei ole ehkä tarvinnut huomioida hevostalouden erityispiirteitä. Hevoset ovat mahtuneet kuntaan siinä missä monipuolinen asutus ja eläintilat muutoinkin. Asutuksen tihentyessä Nummelan ja muiden kasvutaajamien ympärillä yhä useampi hevostalli ja hevosyrittäjä ajautuu tilojen puolesta yhä ahtaammalle ja se, että asioihin kiinnitetään huomiota korostuu. 

Hevostalouden toimintaedellytyksiä tukee parhaiten, että alan erityispiirteet huomioidaan jo päätöksenteko vaiheessa ja mahdolliset tulkinnanvaraiset päätökset ovat yhdenmukaisia. Alati muuttuvat ympäristöohjeistukset ja pienentyvä elinympäristö ovat omiaan aiheuttamaan ongelmia.

Hyödyt ovat suurempia kuin haitat

Viimeisimpänä ja varsin akuuttina ongelmana on noussut lannan loppusijoitus. Olen aihetta jo alkuvuoden aikana kommentoinut ja tulen siitä varmasti vielä kirjoittamaan. Tämän kirjoituksen haluan kuitenkin kiteyttää siihen, että Vihdissä on hyvä asenne hevosalaa ja hevostalleja kohtaan, hevoset eivät ole tulleet tänne yllättäen ja pyytämättä - Ne ovat aina olleet täällä. 

Vihdistä on vuosikymmenten aikana kuin salaa kasvanut yksi Uudenmaan suurimmista hevoskunnista. Hevosala työllistää suoraan ja välillisesti, se tarjoaa turvallisia harrastus mahdollisuuksia myös näin koronan aikana ja yhtä kaikki se on yksi kunnan vetovoimatekijöistä niin matkailun kuin uusien asukkaiden suhteen. 

Pidetään huoli, että näin on myös jatkossa ja osallistutaan itse hevosystävällisen Vihdin kehittämiseen.

Heidi Nordman
Hevosalan liiketoiminta opiskelija, HAMK
digiyrittäjä
kuntavaaliehdokas

Linkkejä

Hevostallien ympäristönsuojelu Vihdissä - Vihdin kunta

https://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu-ja-valvonta/maatalouden-ymparistonsuojelu/hevostallien-ymparistonsuojelu/ 

Vihdin kunnan rakennusjärjestys - Vihdin kunta

Kuudennen luvun 24 § käsittelee eläinsuojien rakentamista

https://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/rakentaminen/rakennusvalvonta/voimassaoleva-rakennusjarjestys/ 

Vihti on hevoskunta

 

Julkaistu alunperin 28.3.2017, tuotu tähän blogiin 2021

Se ei ole satua, että Vihti on yksi Etelä-Suomen suurimmista hevospitäjistä.

Muutamia poimintoja Hevoset ja yhteiskunta -projektista, mitä kunta voi tehdä ollakseen entistä parempi hevospitäjä?

- Tukea ratsastusta tasavertaisena harrastuksena muiden lajien rinnalla.

- Brändätä hevonen kunnan vetovoimatekijäksi.

- Kartoittaa olemassa olevan hevostoiminnan ja tallien sijainnin.

- Taata kohtuulliset ja tasavertaiset maankäytön edellytykset, jotta yritystoiminta ja harrastaminen on mahdollista tallien toiminnan, kehityksen ja jatkuvuuden kannalta. (mm. rakennusjärjestys)

- Tukea vammaisratsastusta sekä erityisryhmien ja syrjäytymisuhan alla olevien hevosharrastustoimintaa.

- Ottaa hevostoiminta huomioon osana ehkäisevää nuorisotyötä ja järjestää kunnallista nuorisotyötä yhteistyössä lähialueen tallien tai seurojen kanssa talliympäristössä.

- Selvittää alueella hevosten käyttömahdollisuudet ennaltaehkäisevässä työssä, esimerkiksi avohuollon tukitoimena.

- Mahdollistaa ja tukea hevosten monipuolista käyttöä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

- Käyttää kohtuullisia hankintamenettelyjä, jotka mahdollistavat hankinnat myös pienyrittäjiltä.

- Verkostoitua hevosyritysten ja -tapahtumajärjestäjien kanssa, sekä edistää verkostoitumista ja poikkialaista yhteistyötä hoiva-alalla: sosiaaliala ja kuntoutus, Green Care ja hevosavusteinen toiminta.

- Osallistua hevosmatkailun ja - tapahtumien kehittämiseen yhdessä yrittäjien ja järjestäjien kanssa. Ottaa hevosalan yrittäjiä ja yhdistyksiä mukaan kunnan, kaupungin tai alueen markkinointiin esim. yhteisilmoituksiin, tapahtumiin ja messuille, sekä ottamalla hevoset mukaan kunnan eri tapahtumiin, tuoda kunnan ja lähialueen hevosyritys- ja -tapahtumatarjonta näkyvämmin esiin omassa markkinoinnissa.

- Osallistua reittihankkeisiin yhteistyössä yrittäjien ja paikallisten hevosihmisten kanssa. Yhteisreitit, reittikartat ja opasteet kuntoon, taukopaikat hevosystävällisiksi. Toteuttaa reitistöjä osana liikuntapaikka- ja muuta rakentamista. Tarjota apua sallittujen reittien kartoitukseen: karttaohjelmien ja ilmakuvien käyttö, maanomistajatiedot, GPS:t lainaksi kartoitustyöhön.

- Varmistaa maankäytön suunnittelulla, että hevosurheilualueita sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä asuinalueista ja julkisten kulkuyhteyksien päässä, jolloin myös lasten ja nuorten harrastaminen mahdollistuu.

- Selvittää voidaanko eri lajien välisellä yhteistyöllä ja/tai yhteisalueilla toteuttaa tai tukea myös hevosharrastuspalveluiden saatavuutta.

- Huolehtia maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksistä yleensä (tieverkko, infrastruktuuri).

- Ottaa hevoselinkeinon erityispiirteet, olosuhteet ja toimintaedellytykset huomioon ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä.

- Tarjota yrittäjäneuvontaa ja verkostoitumismahdolllisuuksia.

- Huolehtia kunnaneläinlääkärin ja eläinlääkäripäivystysten riittävistä resursseista.

- Tehdä yhteistyötä hevosalan yhdistysten ja yritysten kanssa, jotka vuorostaan toteuttavat käytännön neuvontaa jäsenistölleen ja asiakkailleen.

- Varata alueita hevosläheiseen asumiseen tonteille, joilla on hevosenpitomahdollisuus omassa tallissa, taajaan rakennetun alueen reunavyöhykkeiltä tai kaavoittamalla erillisiä hevoskyliä (hevosurheilukeskusten ja/tai alan yritystonttien läheisyydestä)

- Ottaa huomioon hevoset ja niillä liikkumisen toimiessaan teiden ylläpitäjänä ja paikallislogistiikan järjestäjänä. 

Tutustu paremmin http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/2014/Hevoset_ja_kunta_e.pdf

Julkaistu alunperin 28.3.2017