Kiitos tuesta ja luottamuksesta kevään 2025 vaaleissa

Haluan sydämestäni kiittää jokaista teistä, jotka annoitte äänenne minulle kevään vaaleissa. Sain aluevaaleissa 300 ääntä ja kuntavaaleissa 70 ääntä, olen todella otettu tästä tuesta. 

Tulokset olivat minulle henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Kuntavaaleissa lähes tuplasin äänimääräni edelliskertaan verrattuna, ja aluevaaleissa yli kolminkertaistin sen. Kiitos siitä. 

Tulin Vihdissä valituksi toiseksi varavaltuutetuksi ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella neljänneksi varavaltuutetuksi. Näiltä varasijoilta pääsee usein mukaan päätöksentekoon, ja odotan sitä mahdollisuutta mielenkiinnolla.

Vaikka en tällä kertaa saanut varsinaista valtuustopaikkaa, halu vaikuttaa ei ole kadonnut. Olen ollut politiikan taustajoukoissa mukana yli 12 vuotta ja aion jatkaa työtäni vihtiläisten arjen parantamiseksi, kylien ja yhteisöjen äänen esiin tuomiseksi ja sen puolesta, että päätöksenteko perustuu ihmisten aitoihin tarpeisiin.

Kiitos vielä kerran luottamuksesta, työ jatkuu. 

Inhimillisyyttä ei voi digitalisoida

Kuvituskuva: Pixabay

Digitaalisuudella on oma tärkeä paikkansa tämän päivän palveluissa. Se voi helpottaa arkea, nopeuttaa tiedonkulkua ja tuo apua sinne, missä ihmisiä ei heti ole saatavilla. Mutta yksikään laite, sovellus tai näyttö ei voi korvata toista ihmistä.

Yhä useammin törmää ajatukseen, että teknologia riittäisi. Että ikäihminen pärjää tabletilla, kun kotihoidon käynti jää väliin. Että digitaaliset kanavat ratkaisisivat kiireen ja resurssien puutteen. Mutta näin ei ole, eikä saa olla. 

Me ihmiset tarvitsemme toisiamme. Sitä, että joku pysähtyy, kuuntelee ja kohtaa. Sitä, että kiireen keskellä hoitaja ehtii vaihtaa pari sanaa, eikä vain kirjata suorituksia järjestelmään. Sitä, että ikäihmisellä tai nuorella on joku, joka huomaa, jos mieli on maassa, lääkkeet ovat jääneet ottamatta tai koulunkäynti ei kiinnosta.

Digitaaliset ratkaisut voivat täydentää hoivaa ja tukea ammattilaisten työtä, mutta ne eivät saa koskaan syrjäyttää ihmistä. Päinvastoin. Mitä enemmän teknologiaa käytämme, sitä enemmän tarvitsemme rinnalle ihmisiä, jotka tukevat, neuvovat ja kohtaavat.

Hyvinvointialueet maksavat jo nyt enemmän IT-ratkaisuista kuin rakennusten seinistä. Teknologia ei saa viedä resursseja pois sieltä, missä niitä tarvitaan eniten, ihmisten arjessa, kodeissa ja palveluyksiköissä.

Hallitus on leikkaamassa sote-palveluista kovalla kädellä, ja tilalle tarjotaan lisää digiratkaisuja, jotka ovat jo nyt monin paikoin arkea. Nyt ei tarvita enää vain lisää laitteita, tarvitaan ihmisiä, aikaa, käsiä ja ennen kaikkea sydäntä. Erityisesti Länsi-Uudellamaalla digiratkaisut ovat jo arkea melko laajasti. 

Keskustan mielestä inhimillisyys on kaiken perusta. Haluamme puolustaa niitä, jotka eivät itse enää jaksa tai pysty huolehtimaan itsestään. Kukaan saa jäädä yksin laitteen kanssa tai jumiin palvelunumeroon, josta ei tavoita ihmistä.

Uskon, että ihmisten hyvinvointi syntyy ennen kaikkea toisista ihmisistä. Ihminen ihmiselle on arvo, jota meidän täytyy puolustaa.

Nuorisobarometri 2024: Nuorten usko tulevaan horjuu, mutta vaikuttaminen kiinnostaa

Kuvituskuva Pixabay

Valtion nuorisoneuvoston julkaisema tuore Nuorisobarometri 2024 on arvokas kurkistus siihen, miten nuoret kokevat yhteiskunnan, tulevaisuuden ja oman elämänsä. Tänä vuonna barometri täyttää 30 vuotta, sen pitkä seuranta osoittaa, että vaikka moni asia on muuttunut, ydin pysyy: nuorilla on paljon sanottavaa, jos vain pysähdymme kuuntelemaan.

Ensimmäinen nuorisobarometri koottiin kun olin itse neljännellä luokalla peruskoulussa ja vuosien varrella olen siihen useasti törmännyt. 

Kuntavaaliehdokkaana nostan barometrista esiin kolme mielestäni tärkeää huomiota, jotka meidän kunnissa toimivien tulisi ottaa vakavasti.

Koulutususkosta pidettävä kiinni

Yli 80 % nuorista uskoo edelleen, että koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Tämä on tärkeä signaali: koulutus nähdään edelleen tienä tulevaisuuteen ja se tie täytyy pitää auki.
Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että peruskoulut ja toisen asteen opinnot ovat laadukkaita, saavutettavia ja turvallisia kaikille. Koulutuksen maksuttomuuden säilyminen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet tulee turvata tulevaisuudessakin.

Harrastaminen ei saa jäädä kiinni kukkarosta

Raportin mukaan vuonna 2024 jopa 41 % nuorista kertoi jättäneensä harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Tämä luku on barometrin historian korkein.
Meidän on kunnissa luotava matalan kynnyksen maksuttomia tai hyvin edullisia harrastusmahdollisuuksia, ei vain urheiluun, vaan myös kulttuuriin, nuorisotiloihin ja vapaaehtoistoimintaan. Harrastaminen tuo iloa, yhteisöllisyyttä ja arjen rytmiä, ja ennaltaehkäisee yksinäisyyttä sekä pahoinvointia. 

Lapsiperhe köyhyys on kasvanut huolestuttavasti. Perhetaustalla on iso merkitys lapsen ja nuoren tulevaisuudelle. Edellisellä hallituskaudella Keskustan toimesta hallitusohjelmaan kirjattiin harrastamisen Suomen malli, jonka jatkosta tulee huolehtia koko Suomessa ja erityisesti kunnissa sen toteutumisesta. 

Tulevaisuususko vaatii tekoja

Barometrin huolestuttavin tulos on, että enää vain 12 % nuorista suhtautuu erittäin optimistisesti tulevaisuuteensa. Luku on raportin mukaan koko 30 vuotisen mittaushistorian alhaisin.
Tulevaisuususko ei synny itsestään, se rakennetaan arjessa, koulussa, harrastuksissa ja kohtaamisissa. Meidän on oltava aikuisia, jotka tuovat turvaa, toivoa ja näkymiä. Kunnan rooli tässä on iso: tarjota nuorille paikkoja kasvaa, vaikuttaa ja kuulua joukkoon.

Ilo oli kuitenkin lukea, että nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja väitän, että se näkyy myös meillä Vihdissä. Nuorisovaltuusto on ollut viime vuosina aktiivisempi kuin aikoihin. Nuorisovaltuusto pitää aktiivisesti yhteyttä päättäjiin ja he ovat toteuttaneet mm. Vihti nuorten silmin -kyselyt. 

Nuorisobarometriin voi tutustua tässä linkissä. 

Nuorisobarometri ei ole vain tilastokokoelma. Se on viesti meille aikuisille, päättäjille ja ehdokkaille asioiden kehittymisestä ja siitä millaiset toimepiteet ovat tarpeen. 

Hyvinvoiva kuntalainen on Keskustan tavoitteena - Vihdin Keskustan kuntavaaliteemat 2025

Vihdin Keskustan kuntavaaliteemoja on hiottu viime syksystä alkaen. Prosessi käynnistyi jäsenkyselyllä, jonka perään järjestimme syyskokouksessa äänestyksen siitä minkälaiset asiat ovat niitä meille kaikkein tärkeimpiä. Loppuun teemat hiottiin yhdessä jo hyvissä ajoin mukaan lähteneiden ehdokkaiden kanssa, jotta jokainen meistä voi niihin sitoutua. Vaaliteemat ohjaavat tulevan neljän vuoden toimintaa. 

Vihdin Keskustan ratkaisut arjen sujuvuuteen

Kuntayhdistyksen puheenjohtajana olen erittäin kiitollinen siitä, miten moni käytti prosessiin aikaansa ja perusteli kantojaan. Tiivistimme laajat teemamme kymppilistaan: 

1️⃣ Lähi- ja kyläkoulut, päiväkodit ja koulumatkat kuntoon! Tehdään arjesta lapsiperheille sujuvampaa.

2️⃣ Rakentaminen ilman byrokratia-viidakkoa! Tontteja ja lupia myös kylille!

3️⃣ Yrittäminen ja yhdistystoiminta helpoksi! Kunnan tehtävä on mahdollistaa.

4️⃣ Oppimisen ja opettamisen rauha Vihtiin! Muutosrallista kestävälle pohjalle.

5️⃣ Ikäihmisille parempaa kuin vain "pärjäilkää siellä"! Palveluiden ja arjen pitää toimia myös eläkkeellä.

6️⃣ Investoinnit vastuullisesti, ei velkakuoppaa! Valitaan oikeat hankkeet oikeaan aikaan.

7️⃣ Liikunta ja kulttuuri eivät ole luksusta! Kohtuuhintaiset harrastukset ja tapahtumat kuuluvat kaikille.

8️⃣ Netti kuntoon! 2020-luvulla pitäisi jo toimia! Valokuituyhteyksiä kehitettävä niin kylissä kuin taajamissakin

9️⃣ Luonto ja ympäristö – arkijärjellä eteenpäin! Ei pelkkää vihreää puhetta, vaan vastuullisia tekoja.

🔟 Kunnan tiet kuntoon ja yksityistieavustukset kohdilleen!

Vihdin Keskustan kuntavaaliteemat ja koko ohjelmamme ovat luettavissa verkkosivuillamme. Kannustan kaikkia tutustumaan siihen ja keskustelemaan kanssamme Vihdin tulevaisuudesta!

Kunta- ja aluevaaliehdokkaana haluan erityisesti nostaa esiin, miten kuntapolitiikan keskiössä tulisi aina olla kuntalainen ja hänen hyvinvointinsa. Ilman asukkaita meillä ei olisi mitään. Keskustalainen lähestymistapa korostaa lähipalveluiden merkitystä, jotta jokainen voi elää turvallista ja mielekästä elämää kotikunnassa missä kaikki tärkeä on riittävän lähellä.

Vihdin Keskustan ehdokkaat ovat sitoutuneet vahvistamaan paikallisia palveluita ja kuntalaisten hyvinvointia. Tavoitteenamme on varmistaa, että päätöksenteko tukee elinvoimaista ja tasapainoista kuntaa, jossa niin yrittäjyys, koulutus, asuminen kuin liikennekin kehittyvät kuntalaisten parhaaksi. 

Ikäihmisten arvo mitataan teoilla, ei sanoilla

Olen törmännyt viime aikoina aivan liian moneen tarinaan, joissa ikäihmiset ja heidän omaisensa joutuvat kamppailemaan saadakseen edes perustason hoivaa ja palveluita. Kyse ei ole yksittäisistä tapauksista vaan ongelma on järjestelmä, joka on joutunut kestävyytensä rajoille. Onko meillä varaa sulkea silmämme siltä?

Moni vanhus haluaa elää kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta kotihoidon resurssit eivät vastaa kasvavaan tarpeeseen. Hoitopaikkojen karsiminen ja palveluiden keskittäminen tarkoittavat sitä, että monet jäävät yksin. Yhteiskunnan pitäisi tarjota turvaa ja huolenpitoa, mutta nykytilanteessa se luo epävarmuutta ja pelkoa.

Säästöjen vaikutus hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden tehtävä on turvata palvelut asukkailleen, mutta ne on ajettu tilanteeseen, jossa säästöt menevät hoivan edelle. Tämä näkyy hoitohenkilöstön jaksamisessa, asiakasmäärien kasvussa ja palveluiden laadun heikkenemisenä. Kun kiire lisääntyy, inhimillisyys kärsii.

Omaishoitajat kantavat raskaan vastuun

Omaishoitajat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä, mutta heidän jaksamisensa on jatkuvasti koetuksella. Heidän rooliaan ei voi korvata järjestelmällä, mutta heidän tukemisensa pitäisi olla itsestäänselvyys.

Minulla ei ole omia lapsia, joten mietin yhä useammin, millaiseen yhteiskuntaan olen ikääntymässä. Tukeudunko vanhana täysin järjestelmään, joka jo nyt horjuu resurssipulan vuoksi? Jokaisella pitäisi olla oikeus arvokkaaseen vanhuuteen, riippumatta siitä, onko hänellä läheisiä tukiverkostona.

Ajattelen usein myös omaa isoisääni, hän on liki 100-vuotias. En edes halua tietää, millainen hänen tilanteensa olisi, jos tätini, enoni ja äitini eivät pystyisi huolehtimaan hänen arjen sujuvuudesta. Korkea ikä ei itsessään oikeuta palveluihin, edes silloin, kun niille aidosti alkaa olla tarve. Tämä kertoo paljon järjestelmän tilasta ja siitä, kuinka riippuvaisia monet ovat omaistensa jaksamisesta. 

Tarvitaan konkreettisia ratkaisuja

Tulevaisuudessa meidän on varmistettava, että hoiva on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan – ei silloin, kun resurssit sattuvat riittämään. Tämä edellyttää päättäjiltä halua investoida ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Kustannusten leikkaaminen hoivasta ei ole säästö, vaan maksujen siirto tuleville vuosille. 

Eduskunnassa Keskusta jätti aiheesta välikysymyksen. Mielenkiinnolla odotan tulevan viikon salikeskusteluja kun tiistaina välikysymys käsitellään eduskunnan istunnossa. Asian parissa tekemistä riittää myös niin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kuin Vihdin kunnassakin. Keskustan välikysymykseen kokonaisuudessaan voit tutustua tässä linkissä. 

Ankkuritiimin merkitys ja tulevaisuus Länsi-Uudellamaalla

Vapetusvälineiden kirjo voi yllättää. Kuva ankkuritiimin tiloista havainnollistaa, kuinka laaja ja monimuotoinen sähkötupakkavalikoima on. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä edes tunnista sähkötupakkaa tai sen lisävarusteita, mutta nuorten keskuudessa ne ovat yhä yleisempiä. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää, jotta nuoret saavat oikeaa tietoa riskeistä ja aikuiset osaavat tunnistaa ilmiön ajoissa. Kuva: Heidi Nordman

Nykymallin mukainen toiminta ollaan lakkauttamassa

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ollaan tekemässä lyhytnäköinen päätös, joka rapauttaa nuorten ja perheiden palveluita. Ankkuritiimitoiminta nykyisessä muodossaan ollaan lopettamassa maaliskuun alussa.

Keskustan aluevaltuustoryhmä vieraili tammikuussa tutustumassa ankkuritiimin toimintaan ja sen tilanteeseen Lohjalla. Vierailulla mukana olo vahvisti sen, mitä olemme jo tienneet: ankkuritiimien työ on korvaamattoman arvokasta ja nykyisen toimintamallin lakkauttaminen olisi suuri virhe.

Mikä on ankkuritiimi ja miksi se on tärkeä?

Ankkuritiimi on moniammatillinen tiimi, jossa työskentelevät poliisi, sosiaalitoimi, nuorisotyö ja terveydenhuolto. Tiimi toimii matalan kynnyksen tukena nuorille, jotka ovat vaarassa ajautua rikoskierteeseen, syrjäytyä tai kohdata muita vakavia ongelmia.

Toiminnan ydin on ennaltaehkäisy – puututaan ajoissa, ennen kuin ongelmat kasvavat. Tämä säästää paitsi inhimillistä kärsimystä, myös yhteiskunnan varoja. On tutkittu, että ennaltaehkäisevä työ vähentää rikollisuutta, pienentää lastensuojelun kustannuksia ja tukee nuorten hyvinvointia.

Miten lakkautus vaikuttaisi Vihtiin, Karkkilaan ja Lohjaan?

Käytännössä yhtenäistämisen nimissä nykyisen kaltainen toiminta ollaan ajamassa alas vain Vihdissä, Karkkilassa ja Lohjalla, missä toimintaa on toteutettu tiiviissä moniammatillisessa ryhmässä. Työntekijät ovat tehneet ankkuritiimitoimintaa 100 % työajalla ja työskennelleet samassa rakennuksessa, jolloin yhteydenpito on ollut aidon tiivistä. 

Jatkossa työtä tehtäisiin jaetulla työajalla ja nykyinen tiimi hajoaa, kun YT-neuvotteluiden myötä tehtävissä toimineille on tarjottu muita toimenkuvia. 

Vihdin, Karkkilan ja Lohjan alueelle jalkautetaan samankaltainen ankkuritiimi -malli kuin muuallakin Länsi-Uudellamaalla, sen seuraksena on pahimmillaan päädytty tilanteeseen, jossa pystytään puuttumaan vain kaikkein vakavampiin tilanteisiin. Kun nuori on jo ajautunut rikosten tai päihteidenkäytön pariin. 

Vihdissä, Karkkilassa ja Lohjalla on pystytty puuttumaan jo lievempiin tilanteisiin ja tekemään aidosti ennaltaehkäisevää työtä myös sen kautta, että ankkuritiimi on jalkautunut kouluihin tapaamaan nuoria.  

Vihdin Keskusta puolustaa ennaltaehkäisevää työtä – valtuustoaloite jätetty

Keskusta ei hyväksy ankkuritiimin alasajoa. Vihdin Keskustan valtuustoryhmä jätti maanantaina valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan, että Vihdin kunta puolustaa ankkuritoiminnan kaltaisen moniammatillisen työn jatkumista ja etsii ratkaisuja sen toteuttamiseksi.

Lisäksi Keskustan aluevaltuustoryhmä on ottanut vahvasti kantaa sen puolesta, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on turvattava ennaltaehkäisevän työn resurssit.

Miksi tämä on myös taloudellinen kysymys?

Ankkuritiimien työ ei ole vain inhimillisesti tärkeää – se on myös taloudellisesti järkevää. Jos ankkuritiimit lakkautetaan, seuraukset näkyvät nopeasti:

• Poliisin ja lastensuojelun kustannukset kasvavat.
• Nuorten ongelmat pahenevat, mikä lisää erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalveluiden tarvetta entisestään.
• Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat moninkertaiset verrattuna ennaltaehkäisevän työn kustannuksiin.

Lyhytnäköinen säästötoimi voi siis tulla paljon kalliimmaksi pidemmällä aikavälillä.

Nyt tarvitaan poliittista tahtoa

Oma näkemykseni ja myös Keskustan linja on selvä: ennaltaehkäisevä työ ei ole leikkauskohde. Nykyisen kaltaisen Ankkuritiimin lopettaminen on takaisku niin nuorille, perheille kuin koko yhteiskunnalle. On kohtuutonta, että samalla kun juhlapuheissa korostetaan hyvien käytäntöjen levittämistä alueen sisällä, todellisuudessa näyttää siltä, että vain huonot ja säästöjä palveluiden kustannuksella tuovat käytännöt leviävät.

Perhekoti on inhimillinen ratkaisu ikäihmisille

Perhekotimallin idea on yksinkertainen ja inhimillinen. Malli on tuttu lasten ja nuorten perhekodeista, mutta se soveltuu erinomaisesti myös ikäihmisille. 

Perhekodeissa ikäihmiset asuvat kodinomaisessa ympäristössä, jossa perhehoitaja tai pariskunta huolehtii heidän arjestaan ja turvallisuudestaan. Näissä kodeissa voi asua 4–7 ikäihmistä, ja heidän hyvinvointiaan tuetaan tarpeen mukaan esimerkiksi kotisairaanhoidon avulla. Malli yhdistää inhimillisen hoivan ja lämpimän yhteisön sekä tarjoaa ratkaisun yksinäisyydestä ja arjen haasteista kärsiville. 

Länsi-Uudellamaalla ikäihmisten asumista tuetaan usein kotona mahdollisimman pitkään. Tämä on monesti toimivaa, mutta ei aina inhimillisin ratkaisu. Lyhyet kotikäynnit eivät poista yksinäisyyttä tai turvattomuuden tunnetta. Kun ikäihminen ei enää pärjää kotona, mutta ei vielä tarvitse ympärivuorokautista hoitoa, perhekotimalli on arvokas vaihtoehto.

Perhekotimallia tulisi edistää aktiivisemmin. Vuonna 2021 Länsi-Uudellamaalla oli vain 16 henkilöä perhehoitopalvelujen piirissä, kun esimerkiksi Pirkanmaalla vastaava luku oli yli 500. 

Perhehoitoliitto on tehnyt tärkeää työtä mallin tunnetuksi tekemisessä, mutta nyt on aika ottaa vastuu sen laajemmasta käyttöönotosta. Perhekotimalli on paitsi inhimillinen myös taloudellisesti järkevä ratkaisu. 

Avainasemassa on sitoutuneiden perhehoitajien löytäminen. Tämä edellyttää koulutuksia, toimivia käytäntöjä ja riittävää tukea esimerkiksi lupaprosessien helpottamiseksi. 

Sitoutuneiden perhehoitajien avulla yhä useampi ikäihminen voi saada arvokasta hoivaa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. 

Tässä asiassa Länsi-Uudenmaan tulisi pyrkiä edelläkävijäksi. Perhekotimalli on jo osoittanut toimivuutensa valtakunnallisesti, ja sen potentiaali odottaa laajempaa hyödyntämistä. 

Inhimillisesti toteutetut palvelut rakentavat yhteisön sydämellisyyttä ja tarjoavat ikäihmisille merkityksellisiä päiviä – juuri sellaisia, joita toivomme itsellemme tulevaisuudessa.

Teksti on julkaistu alunperin LänsiApila -lehdessä 11/2024.

Arvonlisäveron korotus ja sen vaikutukset pienyrittäjille

Kuva: Pixabay

Pienyrittäjänä, joskin nykyisin sivutoimisena sellaisena minua on aina kiinnostanut, miten erilaiset lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat liiketoimintaani ja kaltaisiini yrittäjiin. Lähipiirini koostuu pitkälle muista kanssayrittäjistä ja viime aikoina erityistä keskustelua on herättänyt eduskunnan päätös arvonlisäveron (alv) korotuksesta ja ennen kaikkea sen voimaantuloajankohdasta.

Arvonlisäveron korotus ja sen vaikutukset pienyrittäjiin

Arvonlisäveron korotus 24:stä prosentista 25,5 prosenttiin on tulossa voimaan jo 1. syyskuuta 2024. Tämä on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä, erityisesti yrittäjäjärjestöjen ja pienyrittäjien keskuudessa. Tulevaisuudessa Suomessa on Euroopan toiseksi korkein arvonlisäveroprosentti. 

Tiukka aikataulu jättää monille yrityksille liian vähän aikaa sopeutua muutoksiin.
Keskusta esitti, että alv-korotus tulisi voimaan vasta vuodenvaihteessa ja korotuksen tulisi olla maltillisempi. Tämä ehdotus olisi antanut yrityksille enemmän aikaa valmistautua muutokseen ja sopeutua uusiin verotuskäytäntöihin ilman ylimääräistä kiirettä. Lisäksi maltillisempi korotus olisi pienempi rasite yritysten kassavirralle ja auttaisi ylläpitämään taloudellista vakautta.

Arvonlisäveron korotuksella on merkittävä vaikutus erityisesti niihin yrittäjiin, joiden tulos on suoraan sidoksissa heidän omiin työtunteihinsa. Yksinyrittäjälle, joka ei voi skaalata toimintaansa samalla tavalla kuin suuremmat yritykset, on haastavaa kasvattaa tuottavuuttaan merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että yksinyrittäjän työpanos on usein jo maksimaalinen, ja lisätulojen hankkiminen vaatii joko enemmän työtunteja tai suurempia investointeja, jotka eivät aina ole mahdollisia. Tästä syystä hallinnolliset muutokset, kuten alv-korotukset, voivat vaikuttaa heidän taloudelliseen tilanteeseensa erityisen raskaasti. Yleinen hintojen nousu voi myös olla kriittinen tekijä asiakkaan tehdessä ostopäätöstä ja harvalla pienyrittäjällä on näinä aikoina varaa menettää yhtäkään asiakasta. 

Vaihtoehtona olisi ollut maltillisempi korotus vuoden vaihtuessa

Veromuutokset ja uudet säädökset voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita, erityisesti, jos ne tulevat voimaan lyhyellä varoitusajalla. On tärkeää, että päätöksentekijät kuuntelevat yrittäjiä ja ottavat heidän tarpeensa huomioon. Keskustan ehdotus olisi antanut enemmän aikaa sopeutua muutoksiin, jotta pienyrittäjät voivat jatkaa toimintaansa menestyksekkäästi, tämä ei kuitenkaan hallitukselle sopinut. 

Arvonlisäveron korotukselta ei valtion nykyisessä taloustilanteessa voi välttyä, mutta sen voimaantuloajankohta ja korotuksen suuruus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi pienyrittäjien selviytymiseen ja menestykseen. Keskustan ehdotus* tehdä pienempi korotus, siirtää voimaantulo vuodenvaihteeseen ja nostaa alv-alaraja 30 000 euroon olisivat olleet tässä tilanteessa järkeviä toimenpiteitä, ja ne tukisivat nimenomaan pienyrittäjiä niin näiden muutosten keskellä kuin myös muutenkin taloudellisesti monelle tiukassa tilanteessa. Suomessa on 230 000** pää- ja sivutoimista yksinyrittäjää, jotka työllistävät itsensä. Jokaisen pärjäämisestä on huolehdittava kun työttömyysluvut muutoinkin kasvavat. 

Hallitusohjelman ristiriitaisuudet

Eniten hämmentää se, että hallitusohjelma johon hallituspuolueet sitoutuivat oli varsin yrittäjämyönteinen myös pienyrittäjiä kohtaan. Erityisen lämmöllä suhtauduin hallitusohjelman kirjaukseen "Hallitus varmistaa, että yrityksiin kohdistuva sääntely on selkeää, ennakoitavaa, oikeasuhtaista,--. Näiden periaatteiden toteutumista edistetään sekä kansallisesti että EU-sääntelystä päätettäessä. Yrittäjyyteen kannustavaan ja innostavaan toimintaympäristöön kuuluu, että yrityksiä ja kansalaisia ei lannisteta liiallisella säädöstulvalla."*** - Selkeää, ennakoitavaa, oikeasuhtaista ja innostavaa, sitä tämä ei nyt ollut. 

Hieman kauhulla odotan mitä syksy tuo tullessaan.

Lähteet: 

* Reilun kasvun tie - Keskustan vaihtoehto luottamuksen palauttamiseksi
ja Suomen konkurssin välttämiseksi
** Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 2023
*** Vahva ja välittävä Suomi - Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma

Koneyrittäjille polttoainetukea

Koneyrittäjille polttoainetukea

Viime päivinä on paljon puhuttaneet monet yhteiskunnalliset asiat aina energiasta turvallisuuteen, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt koneyrittäjille suunnattu polttoainetuki. Kiitos oman lähipiirini kuljetusalaa ja koneyrittäjien asioita tulee seurattua toisinaan melko tiiviistikin. 

Ukrainan sota ja jo sitä aiemmin korona ovat nostaneet öljyn ja sen myötä polttoaineiden hintoja rajusti. Keväällä 2022 hallitus teki päätöksen tukea kuljetusalaa dieselin hinnan noustessa rajusti. 

Tällöin päätös koski lähinnä maanteillä tapahtuvia tavara- ja henkilökuljetuksia. Yhtä rajusti nousi kuitenkin samaan aikaan myös kevyen polttoöljyn eli löpön hinta. 

Keskusta sai neuvoteltua tuen piiriin myös koneyrittäjät

Asiaa on hallituksessa pyöritelty keväästä asti ja keskusta sai neuvoteltua tuen piiriin myös muut kuin kuljetusyritykset. Tällä viikolla hallitus teki päätöksen koneyrittäjille suunnatusta kustannustuesta, joka koskee nyt siis myös löpö kustannuksia. 

Päätöksen myötä tuki laajeni koskemaan myös koneyrittäjiä. Tuki on tarkoitettu mm. moottorityökoneiksi varustelluille traktoreille, satama trukeille ja nostimille. 

Polttoöljyn käyttö on tieliikenteessä kielletty, joten tuki kohdistuu nimenomaan työkoneisiin. Tukea ei voi käyttää lämmitykseen eikä maatalouden alkutuotantoon. 

Tukikausi on 1.2.-30.4.2022

Hallituksen esityksen mukaan korvausprosentti on viisi %, pienin maksettava tuki on 250 euroa ja tukea maksetaan maksimissaan 400 000 euroa per yritys. 

Tukea maksetaan helmi-huhtikuulle 2022 ja tukea voi hakea Valtionkonttorista marraskuun alusta alkaen.

Väliaikainen tuki tuo helpotusta monille alalla toimiville.  

Lue lisää aiheesta: 

HE 188/2022 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta

TEM 22.9.2022 Polttoainetuki työkoneissa käytetylle polttoöljylle

Poliittinen syksy 2022

Poliittinen syksy on käynnistynyt vilkkaana. Seurattavaa on riittänyt niin paikallisella, maakunnallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Positiiviset viestit on helposti hukkuneet muut uutistulvan peittoon. Turvallisuus ja omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin. 

Vihdin Keskustan käynnisti syksyn yhteisellä keskusteluillalla

Vihdin Keskusta käynnisteli syksyä järjestämällä perinteisesti kaikille jäsenille avoimen saunaillan Vihdin Riuttarannassa. Toki tätä ennen oli jo elokuun puolella useampia telttatapahtumia aina kylätapahtumista Wuosisatamarkkinoihin.  

Riuttarannassa poliittista keskustelua alustamassa oli valtuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen. Tarkemmin illan sisällöistä pääset lukemaan kuntayhdistyksen verkkosivuilta. 

Vihdin elinkeinoelämässä tapahtuu

Riuttarannassa oikeutetusti puhutti paljon kesäkuussa julkistettu tieto siitä, että Microsoft on rakentamassa kolmannen datakeskuksensa Vihtiin. Rostin yrityspuiston alueelle suunniteltu jättihanke on saanut laajasti valtakunnan mediassakin huomiota.     

Datakeskus nousi esille myös kunnan järjestämässä yrittäjäillassa, jossa ministeri Antti Kurvinen oli keskustelemassa ja vastaamassa yrittäjille heränneisiin kysymyksiin. Yrittäjäillassa kunta esitteli myös uuden Vihti Business -sivuston.

Vihdin kunnan elinkeinostrategiassa vuosille 2021-2025 linjattiin mitattaviksi tavoitteiksi; 

• kannustavan vihtiläisen yritysilmapiirin vahvistaminen
• kunnan yritysalueet tarjoavat hyvän ympäristön kehittymiseen niin nykyisille kuin toimintaansa laajentaville uusille yrityksille sekä uusille perustettaville yrityksille
• Vihti on yhä useamman matkailijan matkakohde
• Vihdin tunnettuus merkittävänä yrityspaikkakuntana kasvaa

Vaikuttaa aidosti siltä, että ainakin osa näistä tavoitteista etenee vahvasti eteenpäin. 

Juuri nyt luottamuselimissä käydään keskustelua Vihdin kunnan tulevan vuoden talousarviosta. 

Siitä tulemme varmasti kuulemaan vielä moneen otteeseen. 

 

Kevään kohinaa

Kuva Jaesung An Pixabaystä

Kevät on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Lunta on vielä näin huhtikuun puolessavälissä paikoitellen melko paljonkin, mutta ehkä jo pääsiäisen jälkeen vähän vähemmän. 

Poliittinen kevät on ollut täynnä vuosikokouksia ja niihin valmistautumista. Edelleen useimmat kokoukset järjestetään etänä, mutta monia jo läsnäollen tai hybridinä. Ukrainan tilanne on helmikuun lopulta asti värittänyt kaikkea elämistä ja olemista myös täällä kotisuomessa. 

Viime viikonloppuna pidetystä Keskustan puoluevaltuuston kokouksesta jäi erityisesti mieleen Keskustanuorten edustajan puheesta kohta "Suomessa kaatuu hetkittäin verkko, Ukrainassa samaan aikaan kerrostaloja. Rauhasta on pidettävä kiinni keinolla millä hyvänsä." Tämä vapaasti lainattu katkelma provosoi, mutta samalla myös tiivistää niitä tunnelmia ja myös pelkoja, joita monilla asiaa kohtaan on. 

Vihdin Keskusta esittää Eerikki Viljasta kansanedustajaehdokkaaksi

Vihdin Keskustan vuosikokous pidettiin jo maaliskuun puolivälissä. Samassa yhteydessä päätimme tukea Eerikki Viljasta kansanedustajaehdokkaaksi. Tässä ajassa tarvitsemme ehdottomasti kansanedustajia, jotka ymmärtävät huoltovarmuuden, maatalouden ja maanpuolustuksen päälle. 

Eduskuntavaalien vuoro on jo alle vuoden päästä. Ehdokasasettelun meidän puolueen osalta vahvistaa Keskustan Uudenmaan piiri myöhemmin tänä vuonna. Eerikin verkkosivuihin kannattaa tutustua tässä linkissä.  

Vaalien ehdokasasettelu on avoinna 21.2.2023 asti, joten tulemme varmasti näkemään laajan joukon ehdokkaita ympäri Uudenmaan. Jokainen puolue saa asettaa 36-37 ehdokasta listalleen Uudenmaan alueella. Varsinainen lukumäärä määräytyy sen mukaan kuinka paljon alueella on asukkaita 31.10.2022. 

Laskukaava kansanedustajaehdokkaiden määrälle

Tiedätkö miten kansanedustajaehdokkaiden lukumäärä määräytyy eri alueilla? 

Käytännössä ehdokaslistoille saa nimetä saman verran ehdokkaita kuin alueelta valitaan kansanedustajia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa luku oli Uudellamaalla 36. 

"Jako tehdään jakamalla kunkin vaalipiirin asukkaiden lukumäärä vaalipiirien yhteenlasketulla Suomen kansalaisten lukumäärällä ja kertomalla saatu luku 199:llä." (DDV, 14.4.2022)

Perustuslaissa määritellään, että kansanedustajia valitaan 200. Yksi paikka näistä on varattu Ahvenanmaan kansanedustajalle ja tähän perustuu kerroin 199. 

Käytännössä siis alueen asukasluku määrittelee valittavien kansanedustajien määrän ja näin jokaiselle ehdokaslistalle saadaan nimetä kyseinen määrä ehdokkaita. 

Uudellamaalla ehdokkaita saa asettaa melkoisen runsaasti verrattuna muihin vaalipiireihin. Pienemmissä vaalipiireissä puolueen sisäisiä jäsenäänestyksiä on jo vilkkaasti käyty. Jäsenet valitsevat äänestämällä omalta alueeltaan heidän parhaaksi katsoman ehdokkaan. Esimerkkinä Etelä-Savo, jossa kahdeksasta eduskuntavaaliehdokkaasta viisi valittiin esitettäväksi eteenpäin.  

Seurakuntavaalit 2022

Vielä ennen eduskuntavaaleja on luvassa loppuvuodesta seurakuntavaalit. Vihdin seurakunta elää mielenkiintoisia aikoja, joiden etenemiseen monet haluavat olla vaikuttamassa. Monia kiinnostaa kirkonkylän seurakuntatalon kohtalo ja uuden monitoimi kappelin rakentaminen Irjalaan, sekä tietenkin monet muut asiat. Ehdokasasettelu seurakuntavaaleihin päättyy syyskuussa 2022. 

Monet meidänkin jäsenistä tulevat asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa keskiryhmä nimisen valitsijaryhmän ehdokaslistalle. Keskiryhmä koostuu maltillisesti asioista ajattelevista aktiivisista toimijoista, joita yhdistää tahto toimia. Listalla tulee olemaan ehdokkaita yli puoluerajojen ja monet ehdokkaista ovat poliittisesti täysin sitoutumattomia. 

Hyvää pääsiäistä!

Piti lyhyesti vain ajankohtaisista asioita kirjoittaa, mutta kummasti sitä taas tekstiä kertyi. Jos sinä olet kiinnostunut eduskunta- tai seurakuntavaaleista, ehdokkuudesta tai tukijoukkoihin liittymisestä niin aina saa ottaa yhteyttä.  

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti ja oikein hyvää pääsiäistä. Täällä pääsiäinen sujuu valmistautuessa opintoihin liittyvään väliseminaariin lopputyön osalta. 

- Heidi 

Kiitos kaikille äänestäjille ja muille kampanjassa tukeneille!

 

 

Vihdissä Keskustan kannatus on alustavien laskelmien mukaan 18,3 % ollen näin toiseksi suurin. Meidän ehdokkaista Eerikki Viljanen meni läpi ollen koko kunnan äänikuningas.

Lisäksi valtuutetuiksi valittiin Riikka Pakarinen Espoosta ja Marjut Frantsi-Lankia Kirkkonummelta. 

 

Vihdin ehdokkaista varavaltuutetuiksi nousivat Katriina Rauanmaa ja Sari Metsäkivi.

Oma äänimäärä yllätti positiivisesti ollen yli kaksinkertainen kuntavaaleihin nähden. Lupaan ettei minulle annettu ääni mennyt hukkaan, jos halusi olla lähipalveluiden puolella. Meidän ryhmästä valitut henkilöt tekevät takuulla asian eteen parhaansa pienenä, mutta pippurisena ryhmänä. Länsi-Uudenmaan Keskustan verkosto on vahva yli kuntarajojen ja tarvittaessa viesti kulkee eteenpäin. 


Kiitos äänestäjien lisäksi myös kaikille kanssaehdokkaille yli puoluerajojen, jotka sinnikkäästi vastasivat ihmisille heränneisiin kysymyksiin ja välittivät äänestäjille faktatietoa.

Meidän ryhmälle Länsi-Uudellamaalla olisi toivonut parempaa menestystä. Neljäs valtuustopaikka jäi harmillisen pienen äänimäärän päähän. Toki tulos varmistuu vasta myöhemmin tällä viikolla, mutta toistaiseksi näyttää tältä.

Tämä blogi jää elämään ja olemaan kuten aiemminkin. Oma poliittinen toiminta jatkuu Vihdin Keskustan puheenjohtajana ja sen myötä myös kirjoitukset täällä.

Keskustan vaalilehden pääkirjoitus: Mahdollisuus, joka ei meidän elinaikanamme toistu

 

 

Keskustan vaalilehti on jaettu 

kotitalouksiin Länsi-Uudellamaalla 

digilehden pääset lukemaan tästä linkistä.

Mahdollisuus, joka ei meidän elinaikanamme toistu

Tiedätkö, miksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella aluevaalit ovat tärkeät juuri Sinulle? Mikä on nyt valittavien aluevaltuutettujen tärkein tehtävä? Keskitetäänkö vai hajautetaanko sosiaali-, terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluita? Tässä Keskustan Länsi-Uudenmaan alueen lehdessä kerromme mitä Keskusta aluevaaleissa tarjoaa.


Aluevaalit ovat Suomelle linjavaalit meille jokaiselle tärkeistä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Uusien hyvinvointialueiden myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto yksinkertaistuu ja tulee läpinäkyvämmäksi. Nykyisen noin 200 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation vastuu palveluista siirtyy 21 alueelle ja Helsingin kaupungille. Länsi-Uusimaa on 10 kunnan ja 473 838 asukkaan alueena yksi suurimpien joukossa.


Keskustan tavoitteissa hyvinvointialueilla yritykset ja kolmas sektori täydentävät julkisia palveluja esimerkiksi palvelusetelein. Tämä mahdollistaa myös pienille ja keskisuurille hoito- ja hoiva-alan yrityksille ja järjestöille palvelujen tarjoamisen tasaveroisesti isompien rinnalla. Kolmannen sektorin järjestöillä on tärkeä rooli edistää ihmisten hyvinvointia ja toimia vertaistukena.


Uuden alueen rakentamisessa henkilöstön mukaan ottaminen on edellytys sille, että saamme luotua toimivan kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. On oikeutettua vaatia parempaa johtamista. Näin edistetään työntekijöiden hyvinvointia ja vähennetään vaihtuvuutta. Keskusta on sitoutunut edistämään hyvinvointialueita perheystävällisinä ja joustavina työpaikkoina henkilöstön erilaiset elämäntilanteet huomioiden.


Uudistuksessa on turvattava sopimuspalokuntien olemassaolo ja toimintaedellytykset. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa sisäistä turvallisuutta ja pelastustoimen järjestämistä. Yhtään paloasemaa ei Länsi-Uudellamaalla pidä lakkauttaa. Näin lisätään turvallisuutta, turvataan palveluja ja pidetään vasteajat kohtuullisina myös harvaan asutuilla ja syrjäisemmillä alueilla.


Historian ensimmäisissä aluevaaleissa äänestetään siitä millaisia sosiaali-, terveys- ja pelastusalanpalveluja tulevaisuudessa käytämme ja missä. Otetaanko asukkaiden tarpeet riittävästi huomioon. Tuleva aluevaltuusto on isojen asioiden edessä ja sillä on merkitystä mihin suuntaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta kehitetään. Edessämme on mahdollisuus, joka ei meidän elinaikana toistu. Uudistuksen tavoitteiden tulee olla korkealla, eikä se missään tapauksessa saa jäädä vain rakenteelliseksi.


Erityisesti palveluiden sijainnilla on merkitystä nyt ja jatkossakin. Keskusta lupaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palvelut tuotetaan ihmislähtöisesti ja lähellä palvelujen tarvitsijoita. Lähipalvelujen turvaamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja kehittämistä. Joustavammat sosiaali- ja terveyspalvelujen aukioloajat, ilta- ja viikonloppuvastaanotot sekä digitaaliset palvelut tuovat palvelut kaikkien ulottuville riippumatta missä asuu.


Uuden aluevaltuuston tärkein tehtävä on suunnittelu, miten toiminta, resurssit ja talous hoidetaan nykyaikaisella ja uudella tavalla kuntien asukkaiden tarpeet edellä. Valtuusto päättää muun muassa, millaisia toimielimiä ja lautakuntia alueelle perustetaan, miten eri kunnat otetaan huomioon päätöksenteossa ja mitä asioita niissä valmistellaan valtuustolle. Henkilöt näihin toimielimiin valitaan ehdokkaiden joukosta, joten vaikuttamisen paikkoja on monilla muillakin kuin valtuutetuilla. Keskustan ehdokkaina on monenlaisia asiantuntijoita, joiden joukosta löytyy varmasti myös Sinulle tärkeä ehdokas.


Kaikista kunnista ei Länsi-Uudellamaalla välttämättä tule valituksi edustajia uuteen aluevaltuustoon. Keskustan vahvuus on vankka alueellinen verkosto, joka on tottunut tekemään yhteistyötä yli kuntarajojen. Uudistuksen onnistuminen vaatiikin mahdollisimman tiiviin yhteyden säilyttämistä hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.


Näissäkin vaaleissa on kysymys lopulta hyvin yksinkertaisista asioista. Halutaanko, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut lähellä, eli siellä missä sattuu – vai tuntien ajomatkan päässä ihan missä sattuu. Aluevaaleissa Keskusta lupaa vahvistaa lähipalveluita. Tee tärkeä valinta ja äänestä aluevaaleissa ennakkoon 12.-18.1.2022 tai viimeistään vaalipäivänä 23.1.


Koko alueen ehdokkaiden puolesta,

Tommi Halkosaari, Espoo

Heidi Nordman, Vihti

Keskustan Länsi-Uudenmaan vaalipäälliköt

 

Lue koko vaalilehti tästä linkistä.  

Luoteis-Uusimaan Vaalikynä-palsta 16.12. - Kun laastari ei riitä, pitää palveluiden olla lähellä

Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä

Länsi-Uudellamaalla tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta aivan samoista syistä, kuin muuallakin Suomessa. Kuntien voimavarat eivät riitä tasavertaisten palvelujen järjestämiseen kaikille. Uudistuksen tavoitteiden tulee olla korkealla, eikä se saa jäädä vain rakenteelliseksi. 

Liian usein kuulee niitä tarinoita, kun hoitoon pääsyssä on viivettä, omaishoitajien vapaat eivät toteudu, ikäihmisille ei löydy inhimillisiä asumisratkaisuja ja asiakkaita pompotellaan paikasta toiseen ilman, että kukaan ottaa kokonaisvastuuta hoidon tai muun asian etenemisestä. 

On erityisen tärkeää, että alueen asukkaiden tarpeet ja henkilöstön hyväksi katsomat toimintamallit ohjaavat uudistuksen toteutusta ja auttavat kehittämään uutta. Kehittyviin lähipalveluihin on päästävä koko Länsi-Uudenmaan alueella yhdellä yhteydenotolla. 

Lähipalveluiden merkitys ja tarve vaihtelevat. Toiselle se on oman tietokoneen kautta otettu yhteys digiklinikalle, toiselle käynti oman kunnan terveyskeskuksessa tai kiertävän hoitajan toteuttama verenpainemittaus kylätalolla. Yhtä kaikki palveluita tulee voida hyödyntää tarvittaessa myös mökki- tai naapurikunnassa. Saavutettavuudesta on pidettävä erityistä huolta ja kehitettävä uusia keinoja siihen, miten palvelut tuodaan lähelle ihmisiä. 

Tulevaisuudessakaan kaikkia palveluita ole saatavilla jokaisessa kunnassa. Kun palveluverkkoa suunnitellaan tulee ottaa huomioon se, että palveluiden äärelle pitää päästä niin julkisella liikenteellä kuin omalla liikennevälineelläkin. 

Kun ihminen tarvitsee apua, sen tulee olla saavutettavissa.

Heidi Nordman

aluevaaliehdokas (kesk.)

yrittäjä, AMK-opiskelija

Lue kirjoitus Länsi-Uudenmaan verkkosivuilta.

Viimeinen viikko aikaa asettua ehdolle aluevaaleihin

Tässä kirjoituksessa on luvassa politiikan päiväkirjaa, eli muistellaan lyhyesti menneitä viikkoja ja pohditaan, josko joku vielä innostuisi lähtemään ehdolle historian ensimmäisiin aluevaaleihin. 

Tänään on tasan viikko aikaa asettua ehdolle, ehdokaslistat jätetään tiistaina 14.12. Samaan aikaan ennakkoäänestyksen alkuun on aikaa viisi viikkoa. Aika menee hurjaa vauhtia. 

Jos ehdokkuus kiinnostaa niin itsensä saa ilmiantaa tässä linkissä, oli alueesi mikä hyvänsä. 

Tohinaa toreilla ja tilaisuuksissa

Vihdin Keskusta on viime viikkoina järjestänyt useampia tilaisuuksia ja ollut osana muiden järjestämiä tapahtumia. Käsidesiä on kulunut ja mielenkiintoisista keskusteluista huolimatta etäisyyksiä on pyritty pitämään. Vihdissä vieraili maa- ja metsätalousministeri Leppä ja kansanedustaja Matti Vanhanen, Nummelassa puolestaan elinkeinoministeri Lintilä. 

Ei voi väittää etteikö vaalit kiinnostaisi ihmisiä. Vierailijoille ja ehdokkaille esitettiin paljon kysymyksiä ja toimitettiin terveisiä vietäväksi eteenpäin. Näin sen kuuluu mennä, viestin pitää kulkea molempiin suuntiin.  

Vihdin kirkonkylällä teltallamme oli koko pitkän päivän melkoinen tohina ja Nummelan joulupuuro tilaisuudessa oli ilo nähdä vieraampiakin kasvoja. Kotimainen ohrapuuro kera omena-kanelikiisselin teki hyvin kauppansa. 

Miten omalle kampanjalle kuuluu? 

Viime viikkoina on kouluttauduttu ahkerasti. On tutustuttu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmisteluihin, perehdytty sote-uudistukseen valtakunnallisesti, syvennytty puolueen linjauksiin eri sote-asioista ja olipa tuossa yhtenä iltana koulutus vaalikoneisiinkin liittyen. Perehdytyksestä ei siis asiat ainakaan jää kiinni. Ehdokkaana oppii paljon uutta monista eri asioista. 

Oma kampanja on käynnistetty hitaasti, mutta varmasti. Olemme muutaman tukitiimiläisen kanssa kerran kokoontuneet ja ideoineet, miten pienellä budjetilla saisi aikaan jotain suurta. Ensimmäiset esitteet on painatettu Nummelan Painokiilassa ja osa niistä jo jaettukin kera laastareiden. 

Puolueen verkkosivuilla on oma esittely jo valmiina, vaalikoneet odottavat vastauksiaan. Vaalislogan "Kun laastari ei riitä, pitää palveluiden toimia." On saanut kiitosta monilta, toivottavasti se myös jää mieleen. 

"Kampanjakoneistot" jo kuopii lähtökuopissaan, mutta varsinainen kampanjointi taitaa tälläkin kertaa tapahtua muualla kuin ihmisiä kasvotusten tapaamalla.

Terveys on kuitenkin se mikä menee kaiken edelle. Onneksi ehdimme pitämään ainakin joitakin tapahtumia ennen kuin rajoituksista tuli välttämättömiä. Toivossa eletään, että tammikuussa tartuntatilanne olisi hieman rauhoittunut.

Jos haluat olla kampanjassa tavalla tai toisella mukana laita ihmeessä viestiä heidi.nordman@vihti.fi

Lue myös: Mistä aluevaaleissa on kyse?

Ehdolla aluevaaleissa 2022

Uudenmaan piirin syyskokous viime lauantaina asetti minut ehdolle aluevaaleihin 2022 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Nyt on myös blogiin päivitetty minulle tärkeitä teemoja, joista voit lukea lisää alta. 

Länsi-Uudenmaan alueeseen kuuluu 10 kuntaa, jotka ovat Vihti, Karkkila, Espoo, Hanko, Inkoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Melkoisen laaja alue, jolla asuu kaikkiaan yli 472 000 ihmistä. Kyseessä on väkiluvultaan Uudenmaan suurin hyvinvointialue (pl. Helsinki). Aluevaltuustoon nimetään kaikkiaan 79 valtuutettua, joista suurinosa tulee olemaan Espoosta. 

Vihdin mahdollisuudet? 

Vihdin mahdollisuuksia valtuutettujen määrän osalta ei pidetä kovinkaan mairittelevina. Mediassa määrän on arvioitu olevan kaikkea 1-3 valtuutetun välillä. Valtuuston lisäksi hyvinvointialueille on kuitenkin tulossa myös lautakuntia, jotka valmistelevat asioita ja myös nämä paikat ovat tärkeitä. Näille paikoille on mahdollisuus saada heitä, jotka saavat myös pienempien paikkakuntien viestin kuulumaan.  

Vihdissä on tällä hetkellä tilanne, jossa kiireettömään hoitoon pääsyä jonotetaan liian pitkään,  kuntayhtymä Karviainen taistelee taloushaasteiden edessä, eikä koulutettuja lääkäreitä ja hoitoalan ammattilaisia tahdo löytyä rekrytoitavaksi. Nämä ovat niitä osasyitä joiden vuoksi sote-uudistusta tehdään. Laadukkaaseen hoitoon tulee päästä oikea-aikaisesti. 

Jokaisessa kunnassa ei voi tulevaisuudessakaan olla parasta mahdollista erikoisosaamista kaikkeen, mutta peruspalveluiden tulee olla lähellä. Neuvolat, terveyskeskukset ja näytteenottopisteet ovat niitä joiden palveluita eniten tarvitaan ja käytetään. Esimerkiksi iso osa verenohennuslääkkeitä käyttävistä potilaista käy säännöllisesti tarkistuttamassa INR-arvot, pahimmillaan jopa kolme kertaa viikossa kun sopivaa hoitotasoa etsitään. Puhumattakaan niistä harvinaisemmista sairauksista, jotka edellyttävät kokeita jopa päivittäin. 

Muutamat puolueet puhuvat nyt jo keskittämisen hyödyistä ja väittävät populismiksi sitä, että jokaisessa kunnassa voisi olla oma sosiaali- ja terveysasema. Keskittämisessä on toki hyötynsä kuten yhteiset ATK-järjestelmät, joiden välillä tieto siirtyy aiempaa helpommin ja erityisosaamista keskittämällä on mahdollisuudet huippuosaaviin tiimeihin. Peruspalvelut ovat kuitenkin niitä joiden palveluverkkoa ei pidä keskittää.    

Minulle tärkeät asiat

1)  Paikalliset palvelut. Sosiaali- ja terveysalan peruspalveluiden tulee olla lähellä ja yhdellä yhteydenotolla on päästävä oikea-aikaiseen hoitoon. Palveluita pitää pystyä hyödyntämään yli kuntarajojen, mutta samaan aikaan on pidettävä huoli, että perusterveydenhoidon vuoksi ei ole pakko asioida naapurikunnassa. Myös pelastustoimen toimipisteiden sijainnilla on iso merkitys on pidettävä huoli siitä, että vasteajat pysyvät kohtuullisina koko alueella. 

2) Asiakkaiden pompottelu luukulta toiselle on estettävä. Palveluketjun on oltava sujuva ja tietojen tulee siirtyä myös kuntiin, joissa huolehditaan edelleen monista tärkeistä ennaltaehkäisevistä asioista.  Palveluiden toteutuksessa mennään ihmiset edellä. Kymmenen vuotta sitten kun itse sairastuin sain kokea miten suuri vastuu potilaalla on asioiden etenemisestä ja tiedon siirtymisestä, näin ei saa olla. Vastuu hoidon etenemisestä on oltava palveluntarjoajalla. 

3) Koti-, omais- ja perhehoitoon on panostettava. Inhimillisen hoivan on saatava ansaitsemansa arvostus. Omaishoidon vapaiden tulee järjestyä tilanteista huolimatta. Hyvinvointi alueiden on otettava vastuu siitä, että alueella järjestetään koulutusta ja ennakkovalmennuksia perhehoitajille. Ikäihmisten perhekotien perustamista on tuettava alueella huolehtimalla asian koordinoinnista ja valmennuksien järjestämisestä.      

Vaalilupaukset

Olen tottunut tekijä, osaan tehdä yhteistyötä, kuunnella, vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin. Kuuntelen mielelläni erilaisia näkökulmia ja muodostan niistä oman mielipiteeni.  

En ole sosiaali- ja terveysalan asiantuntija, sen sijaan tiedän paljon palvelumuotoilusta ja palvelupolkujen rakentamisesta eli niistä asioista, joilla palvelut saadaan vastaamaan käyttäjien tarpeita. Lupaan perehtyä asioihin ja käyttää aikaani siihen, että pystyn päätökset aina perustelemaan. Sitoudun tekemään oikeudenmukaisia päätöksiä ja huomioimaan asiat ihan meidän tavallisten ihmisten näkökulmasta. 

Ennen kaikkea lupaan kuunnella ja välittää alueen viestiä eteenpäin silloin kun sen aika on ja tätä varten lupaan olla tavoitettavissa. Kaikkeen muuhun pyrin matkan varrella vaikuttamaan parhaan tiedon ja oman osaamiseni mukaan. 

Voit laittaa minulle viestiä milloin vain osoitteeseen heidi.nordman@vihti.fi tai verkkosivuilta löytyvän ota yhteyttä -lomakkeen kautta.  

Aluevaaliehdokkuus ja Vihdin Keskustan puheenjohtajuus

Kulunut viikko on ollut meille paikallisille toimijoille politiikan superviikko, yksi jos sun toinen on vietänyt kokouksissa arki-illat ja viikonloppuna vielä jatkettiin. 

Sekä Vihdin Keskusta että Keskustan Uudenmaan piiri pitivät syyskokoukset tällä viikolla. 

Syyskokoukset ovat niitä paikkoja joissa käydään paljon poliittista keskustelua, valitaan henkilöitä seuraavan vuoden tehtäviin ja suunnitellaan tulevan vuoden toimintaa ja budjetteja. Tämän kaiken tietenkin hallitukset valmistelee, mutta syyskokouksissa jokainen jäsen pääsee sanomaan mielipiteensä asioista ja tarvittaessa pohjaesityksiin tehdään muutoksia. 

Käsityönä valmistettu puinen kokousnuija 

siirtyi nykyiseltä puheenjohtajalta tulevalle. 

Kuva Asko Autelo

Vihdin kuntayhdistyksen puheenjohtaja vaihtui

Vihdin Keskustan kuntayhdistyksen syyskokous pidettiin Nummelassa 28.10. läsnä oli kolmisenkymmentä paikallista aktiivia. 

Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Lasanen oli jo ennakkoon ilmoittanut luopuvansa yhdistyksen puheenjohtajuudesta ja minä puolestani ilmaissut oman mielenkiintoni paikkaa kohtaan. Vihdissä kuntayhdistyksen puheenjohtajuus on ainakin viime vuodet ollut valtuutetuilla ja olenkin  kiitollinen siitä luottamuksesta, että minut puheenjohtajan tehtävään valittiin.  

Yhteys valtuustoryhmän ja kuntayhdistyksen välillä on äärimmäisen tärkeää toiminnan kannalta ja iloksemme kunnanvaltuutettu Pasi Saario jatkaa varapuheenjohtajana, Mikko Lasanen hallituksen jäsenenä ja Sari Metsäkivi varajäsenenä. 

Muista valinnoista ja kokouksesta pääset lukemaan Vihdin Keskustan verkkosivuilta.  

Aluevaaliehdokkaat asetettiin

Uudenmaan piirin kokouksessa valittiin uusi puheenjohtajisto ja nimettiin aluevaaliehdokkaat. Mikko Lasanen Vihdistä valittiin äänestyksen perusteella piirin varapuheenjohtajaksi yhdessä Pornaisten Tea Niemisen kanssa. 

Aluevaaliehdokkaita nimettiin kaikkiaan 139, joiden joukossa myös allekirjoittanut. Vaalit pidetään tammikuussa 2022, eli aivan hetken päästä. Vielä puuttuu näiltä sivuilta aiheeseen liittyvät päivitykset, mutta sisältöjä, teemoja ja aiheeseen liittyviä ajatuksia on varmasti luvassa seuraavien kuukausien aikana. 

Vihti tarvitsee ikäihmisten perhehoitopaikkoja

Kirjoitin jo neljä vuotta sitten vanhusten perhehoitomallista ja sen hyödyistä Vihdin kunnalle sekä erityisesti tietenkin meidän ikäihmisille. Perhehoitoliitto tekee ansiokasta työtä tietoisuuden lisäämiseksi ja moni tietää jo mistä asiassa on kyse.

Lyhyesti kiteytettynä mallin ajatus on se, että ikäihmiset asuvat kodinomaisissa olosuhteissa ja heidän arjen sujumisesta huolehtii perhehoitaja tai mahdollisesti jopa perhehoitaja pariskunta yhdessä. Perhehoidossa voi asua samanaikaisesti korkeintaan 4-7 ikäihmistä ja tarvittaessa perhekodissa asumista tuetaan esimerkiksi kotisairaanhoidon käynneillä.   

Kotona asumisen tukeminen ei ole aina paras mahdollinen vaihtoehto.

Vihdin vanhustenhuollon painopiste on edelleen siinä, että kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään. Aina se ei ole inhimillinen vaihtoehto. Kotihoidontyöntekijät tekevät hyvää työtä pienillä resursseilla, mutta ikäihmisten yksinäisyys ja pelko arjesta selviytymisestä ovat asioita joita ei lyhyillä kotikäynneillä hoideta. Kaikilla meillä ei ole jälkipolvia huolehtimassa. Itse tulen lapsettomana todennäköisesti tulevaisuudessa kuulumaan juuri siihen väestöryhmään.  

Vihdissä Keskusta teki aloitteen vanhusten perhekotimallista.

Vihdin Keskustan valtuutettu Varpu-Leena Malmgren teki kuluneella valtuustokaudella aloitteen vanhusten perhekotimallin mahdollisuuksien selvittämisestä Vihdissä ja juuri viime viikolla kuulin, että asiaa edistetään Karviaisessa. Olen tästä äärettömän iloinen. 

Kuten kaikki myös tämä malli vaatii panostusta, mutta on inhimillisen vaihtoehdon lisäksi pitkässä juoksussa myös taloudellinen vaihtoehto. Perhekotiasumisen on todettu tulevan kustannuksiltaan puolet edullisemmaksi kuin tehostetun palvelukotiasumisen. Samalla lyhytaikaisilla paikoilla mahdollistetaan omaishoitajien lomien toteutuminen, sekään ei ole tällä hetkellä itsestäänselvyys. 

Kunnan ja perusturvakuntayhtymän rooli.erusturvakuntayhtymä

Kunnalla ja kuntayhtymällä on tärkeä rooli toiminnan käynnistämisessä, sen ylläpitämisessä ja tietenkin siinä, että toimintaan saadaan mukaan asiaan sitoutuneita perhehoitajia. Perhehoitajien  valvonnasta ja koulutuksesta vastaa kunnat osin yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa. Perhehoitajana toimiminen on eräänlainen elämäntapa ja vaatii sitoutuneisuutta.

Ongelma ns. välivaiheen asumisratkaisujen puuttumisesta on tällä hetkellä todellinen. Kun iäkäs ei oikein enää pärjää kotona, mutta ei vielä tarvitse palvelukotia. 94-vuotias Pappani asuu yksin ja toki myös pärjää. Se, että viihtyykö on eri asia. Läheiset vierailevat pääasiassa kello 16 jälkeen, sitä ennen päivä on kovin pitkä yksin. Hieman huolissaan seurasimme kun hän lyhyellä sairaala reissulla viihtyi osastohoidossa ehkä liiankin hyvin. Ihan vain siksi että oli seuraa. Onneksi kesä tulee taas ja hän pääsee touhuamaan lapsuudenkotini pihamaalle, entiselle puutarhurille se on paras pakopaikka arjesta edelleen.  

Aktiivisten (ikä)ihmisten Vihti.

Vihdin väestörakenne ei ole haasteellisin mahdollinen, mutta kuten muuallakin myös meidän väestö ikääntyy kaiken aikaa. Perhehoito konsepti toimii menestyksellä jo valtakunnallisesti, toivon että Vihdissä saamme olla Uudenmaan edelläkävijöitä tämän asian suhteen. Inhimillisesti, sydämellä toteutetut palvelut kirjoittavat Vihdin tarinaa ja tekevät todeksi aktiivisten ihmisten Vihtiä myös ikäihmisille. 

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

 

Kolmen muskettisoturin kirjoittaja Alexandre Dumas vanhempi kirjoitti jo kliseeksi muuttuneen lausahduksen “Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.” Tämä kuitenkin kuvaa hyvin Vihdin Keskustaa ja vihtiläistä paikallispolitiikkaa. 

Aina on aikaa uudistua

Viime vuonna toteutettu järjestöuudistus toi kaikki Vihdin Keskustan jäsenet yhden ja saman yhdistyksen alle. Yhdistymiskokouksia pidettiin koronan jo vallatessa elintilaa ja viimeinen kokous kesäkuussa 2020 pidettiinkin Haimoon koulun paviljongilla, missä saimme olla turvallisin etäisyyksin ulkoilmassa. Tämän kirjoituksen kuvat, on otettu juuri tuon kokouksen yhteydessä. 

Kuntayhdistyksen sihteerinä olen ollut näköalapaikalla nähdäkseni miten jäsenet järjestöuudistukseen
suhtautuivat ja siinä miten uudistus vaikuttaa toimintaan. 

Tähän mennessä voi sanoa, että uudistus vapautti  ylimääräisen yhdistys byrokratian pyörittämiseltä, toi isomman porukan yhteen keskustelemaan asioista sekä antoi jäsenille aikaa oppia ja sopeutua digiloikkaan. Ennen kaikkea se antoi aktiivitoimijoille aikaa myös ohjata niitä jäseniä, jotka tarvitsivat apua kun kaikki yllättäen siirtyikin verkkoon. 

Uudistus ei tapahtunut taikasauvan heilautuksella. Vihdin Keskustan puheenjohtaja Mikko Lasanen ja  hänen edeltäjänsä Sari Metsäkivi tekivät paljon asian edistämiseksi. Lopputulos oli se, että jäsenet totesivat yksimielisesti yhteistyön olevan juuri meidän porukan vahvuus. 

Ilman yhteistyötä ei ole yhteiskuntaa

Paikallispolitiikassa valtuutetut kehuvat kulunutta valtuustokautta siitä miten hyvin yhteistyö yli puoluerajojen on sujunut Vihdissä. Minä haluan kehua meidän porukkaa. Meidän valtuutetut ja lautakuntien edustajat ovat tehneet uskomattoman määrän työtunteja ja siinä samalla vielä koittaneet pitää myös rivijäsenet tietoisina siitä missä mennään ja mitä seuraavaksi tapahtuu. 

Asioista päätetään yhdessä

Syksyllä kokoonnuimme useamman kerran koko jäsenistön kera puhumaan kunnan talouden tasapainotustoimista ja keskustelu on sen jälkeen jatkunut vilkkaana. Jokaisella on mahdollisuus osallistua, ja kertoa mielipiteensä. Näin sen pitää ollakin. Nämä on niitä vaikuttamisen paikkoja ja näitä on tarjolla vaikka kuntavaaleissa ei äänimäärä valtuustoon riittäisi. 

Keskustelun ja kuuntelun kulttuuri on se syy miksi Vihdissä Keskusta voi olla yhtenäinen. Aina mielipiteet eivät vastaa toisiaan, mutta kaikesta pystytään puhumaan ja yhteinen arvomaailma tuo luottamuksen yhteisymmärryksestä. Se on valtti ja vahvuus kaikessa poliittisessa toiminnassa. 

Lähtisitkö sinä ehdolle kuntavaaleihin?

Mikä oli tämän kirjoituksen pointti? Ehkä se, että kun porukka on yhtenäinen sen kanssa on helppo toimia, on helppo tulla kuulluksi ja vielä helpompi vaikuttaa niihin itselle tärkeisiin asioihin. 

Vihdin Keskusta tekee tällä hetkellä kuntavaalien ehdokashankintaa, viimeiset ehdokkaat asetetaan 8.3. ja siihen asti on aikaa lähteä myös itse ehdolle. Jos siis yhtään mietit ehdokkuutta voit olla yhteydessä vihdin.keskusta@gmail.com 

Tässä porukassa saat äänesi kuuluville kun vain uskallat ottaa ensimmäisen askeleen.  

Tervetuloa!

Historiallinen vaalikevät

Kuntavaalikevät 2021 käynnistyy. Meille on luvassa vaalit ja kampanja jollaista ei Suomen historiassa vielä ole nähty. Covid-19 virus aiheuttaa monenlaista muutosta, huolta ja haittaa, mutta ihmisten terveys edellä lähdetään kohti kuntavaalikampanjaa ja vaalipäivää. 

Kampanjoidaan turvallisesti etänä

Vihdin Keskusta teki jo viime vuonna periaatepäätöksen, että emme osallistu emmekä järjestä yleisötilaisuuksia niin kauan kuin riskinä on, että se vaarantaa kenen tahansa terveyden ja henkilökohtaisesti olen tästä päätöksestä tyytyväinen. 

Vaikka yhteiskunnalliset asiat ja niihin liittyvä päätöksenteko ovat myös paikallisesti erityisen tärkeitä, ei kenenkään terveyttä pidä sen vuoksi vaarantaa. Mullistuksen myötä, meidän paikallinen toiminta on ottanut melkoiset digiloikan. Vaikka hybridikokouksia pidettiin ennenkin niin nyt ne ovat jo arkipäivää.   

Jotain uutta, jotain vanhaa

Viime vaaleissa minulla oli käytössä puolueen ehdokassivu ja Facebook-sivu, nyt oli oikea aika perustaa oma ehdokassivu, jonka sisältöä tulen päivittämään kevään aikana. Muutaman viime vaalien kirjoituksen siirsin blogiin, sillä ne ovat edelleen ajankohtaisia ja itselle tärkeitä asioita, joista tulen varmasti kevään aikana kirjoittamaan vielä lisää. 

Tekstit ja mielipiteet blogissa ovat omiani, eivätkä virallisesti edusta niitä tahoja joissa toimin työn tai vapaa-ajan puitteissa. 

Tervetuloa seuraamaan kuntavaalikevättä 2021! 

Heidi Nordman
Vihdin Keskusta 
kuntavaaliehdokas