Hevonen hyvinvointia edistämässä

Sosiaali- ja terveyspalveluista puhuttaessa ihmisille ei ensimmäisenä tule hevoset tai hevosala mieleen. Hevosten kanssa kuitenkin toteutetaan niin ennaltaehkäiseviä kuin kuntouttaviakin terveys- ja hyvinvointipalveluita. 

Hevonen kuntouttaa fyysisesti sekä henkisesti ja opettaa lajin harrastajille niin itsetuntoa kuin elämänhallintaakin. Hevosalan laatimassa aluevaaliohjelmassa kerrotaan, että vuonna 2020 Kela korvasi ratsastusterapiaa 2,14 miljoonalla eurolla osana lääkinnällistä kuntoutusta. 

Oma tätini on hyvä esimerkki siitä miten hän kuntoutui 10 vuoden jälkeen pois pyörätuolista ja hevosihmisenä määrätietoisesti tavoitteli sitä, että pääsee vielä itsenäisesti ratsastamaan. Hevoset olivat yksi hänen motivaattoreistaan. Ilokseni sain olla tässä prosessissa mukana. 

Meillä asuu Länsi-Uudenmaan alueella liki 6000 hevosenomistajaa. Espoossa 1537, Vihdissä 1138,  Lohjalla 1104, Kirkkonummella 856, Raaseporissa 518, Inkoossa 239, Karkkilassa 205, Siuntiossa 190, Kauniaisissa 98 ja Hangossa 50. Koko maassa ala työllistää 15 000 henkilötyövuotta. On pidettävä siis huoli siitä, että uudistuksessa kolmannen sektorin, eli tässä tapauksessa hevosalan ääni myös kuuluu. 

Erityisesti hyvinvointialueella tulee pitää huolta siitä, että tulevaisuudessa käytetään kohtuullisia hankintamenettelyjä, jotka mahdollistavat hankinnat myös pienyrittäjiltä. Näin tuetaan hevosalan toimijoiden kautta niin terapia- ja vammaisratsastusta kuin erityisryhmien ja syrjäytymisuhan alla olevien hevosharrastustoimintaa. Hevosalalla on myös tärkeä rooli osana nuorisotyötä. Suurin osa alan harrastajista on nuoria tyttöjä.  

Yhtä lailla hevosia voidaan hyödyntää myös avohuollon tukitoimena ja ennaltaehkäisevänä toimena. Hieman pilke silmäkulmassa olen omalta osaltani aina sanonut, että se mitä hevosiin olen varoja käyttänyt on säästynyt mielenterveyspalveluista. Vanha sananlaskukin sen jo kertoo “ Anna hevosen surra, sillä on suurempi pää.” 

Oma taustani hevosalalla: 

Juuri nyt opiskelen hevosalan liiketaloutta Hämeen ammattikorkeakoulussa ja omistan osuuden 3-vuotiaasta suomenhevosorista. Olen lähes koko elämäni toiminnut hevosten parissa. Olen pitänyt täysihoitotallia Espoossa, omistanut kymmenkunta omaa hevosta, työskennellyt ravitalleilla ja hankkinut peruskoulutuksen hevosalalle. Pää- ja sivutoimisena hevoshierojana olen toiminut 17 vuoden ajan, lisäksi olen Hevoshieronta.net sivuston perustaja ja ylläpitäjä. Lisää voit lukea esittelystä. 

Tutustu blogin aiempii hevosaiheisiin kirjoituksiin tässä linkissä. 

Vaalikonevastauksia - Aluevaalit 2022

Joulupyhät on kuluneet ja niiden aikana sain viimeisteltyä vaalikoneiden vastauksia. Paljon mielenkiintoisia kysymyksiä niin terveyspalveluista, pelastustoimesta kuin monista muistakin asioista.  

Kaikki Sanoman vaalikoneen vastaukset pääse lukemaan tästä linkistä. 

Alma median (Iltalehden) vaalikoneen vastaukset olen kopioinut tämän postauksen loppuun, sillä suoralinkitys niihin ei onnistunut. Iltalehden vaalikone ei ole ehkä kaikkein käyttäjä ystävällisin linkitysten suhteen, mutta äänestäjälle siinä on mielenkiintoinen vertailu mahdollisuus johon kannattaa tutustua. 

Ylen ja Etelä-Suomen median vaalikonetta ei ole vielä tässä vaiheessa julkaistu yleisölle. 

1. Digi- ja etävastaanotoilla voidaan korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Palveluita voidaan osittain korvata etävastaanotoilla, on kuitenkin varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus päästä tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Etävastaanotto ei saa olla ainut korvike lähipalvelulle.

2. Hyväksyn, että hyvinvointialueeni liitetään elinvoimaisempaan hyvinvointialueeseen palveluiden turvaamiseksi.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Länsi-Uusimaan hyvinvointialueella pitäisi olla kaikki mahdollisuudet menestyä omana alueena.

3. Riippumatta päätetystä sote-mallista, jokaisen pitäisi pystyä valitsemaan hoitopaikkansa, vaikka sitten yksityiseltä sektorilta.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Valinnanvapaus palveluiden käytöstä tulee olla ihmisellä itsellä. Yksityisen sektorin palveluiden käyttöä tulisi tukea nykyisenkaltaisella maltillisella Kela-korvausmallilla ja tietyissä tapauksissa palvelusetelein.

4. Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Peruspalvelut tulee turvata kaikissa tilanteissa.

5. Sote-uudistuksen ei pitäisi kasvattaa julkisia menoja.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Uudistus varmasti kasvattaa hetkellisesti menoja, mutta tulevaisuudessa hyvinvointialueiden tulisi tuottaa palveluita nykyistä kustannustehokkaammin. Kustannuspaineita hillitään parhaiten panostamalla lähipalveluihin, nopeaan palveluihin pääsyyn ja ennaltaehkäisyyn.

6. Maakuntavero pitää ottaa käyttöön. Sen kautta maakunnat voivat kehittää itsenäisesti sote-palvelujaan, mutta se voi johtaa siihen, että veroprosentti on erisuuruinen eri alueilla.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Mikäli maakuntaverotus otetaan käyttöön, verotuksen kokonaistaso ei saa nousta. Maakuntaveron taso olisi toteutuessaan niin pieni, että se ei sellaisenaan tasaisi alueiden välisiä eroja. Tasa-arvoisten palveluiden tuottaminen on kuitenkin yksi uudistuksen tavoitteista.

7. Hoitajille pitää maksaa lisää palkkaa, vaikka se johtaisi kulujen kasvamiseen.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Palkkatasoa tulisi tarkastella. Kyseessä on vaativa, usein fyysinen ja tärkeä työ, jota ilman järjestelmämme romahtaisi. Arvostuksen tulee näkyä myös palkassa.

8. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa täytyy helpottaa palkkaamalla työntekijöitä ulkomailta.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Alan kotimaista vetovoimaisuutta on parannettava työoloja parantamalla ja palkkauksen tarkastelulla. Koska osaavaa henkilökuntaa ei tällä hetkellä ole kotimaassa riittävästi tulisi ulkomaisten hoitajien töihin pääsyä Suomessa helpottaa. Tässä on kuitenkin huomioitava kielitaito ja sen tuomat haasteet. Kun kyseessä on ihmisten terveys on ensisijaisen tärkeää, että kaikki tahot ymmärtävät toisiaan.

9. Pelastustoimen rahoitus on turvattava, vaikka se vähentäisi rahoitusta sosiaali- ja terveyspuolelta.

Neutraali

PERUSTELUT: Pelastustoimen rahoituksesta ei voi tinkiä. On ensisijaisen tärkeää, että kiireellinen apu on saatavilla silloin kun sille on tarve. Kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa ei ole omaa pelastuslaitosta. Alueen yli 40:llä sopimuspalokunnalla on sopimus hälytystehtävien hoidosta joko varallaololla tai vapaaehtoiseen päivystykseen perustuen. Vakinaiset paloasemat puolestaan ovat jatkuvassa ympärivuorokautisessa hälytysvalmiudessa. On tärkeää, että Länsi-Uudenmaan nykyiset 12 paloasemaa säilyvät niin Vihdissä, Karkkilassa, Tammisaaressa, Hangossa, Karjaalla, Kirkkonummella, Lohjalla kuin Espoossakin.

10. Jos asiakkaalle ei saada järjestettyä kiireetöntä hoitoa perusterveydenhuollossa 7 vuorokauden sisällä, asiakkaalle on tarjottava palveluseteli yksityiseen terveydenhuoltoon.

Täysin samaa mieltä

PERUSTELUT: Palveluseteleiden tavoitteena on nimenomaan parantaa palveluiden saatavuutta, jos muita vaihtoehtoja jonojen lyhentämiseen ei ole pitäisi hyödyntää palveluseteleitä.

11. Vastustan vuosittaista Pride-viikon sateenkaariliputusta alueellani.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Liputtamista tärkeämpänä pidän kuitenkin tasa-arvoista suhtautumista kaikkiin ihmisiin kaikissa tilanteissa.

12. Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Neutraali

PERUSTELUT: Jokaisen alueen ja kunnan tulee tehdä oma osuutensa asian eteen ja tarvittaessa ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Suomen toimintamallissa kunnilla on keskeinen asema humanitaarisen vastuun kantamisessa. Tällä hetkellä Vihdissä on kunnan kokoon nähden varsin vähäinen määrä turvapaikanhakija statuksella maahan saapuneita henkilöitä.

13. Yhteiskunnan pitäisi ohjata vahvasti siihen, että molemmat vanhemmat ovat perhevapaalla yhtä paljon lasten kanssa kotona.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Perheillä pitää säilyä valinnanvapaus sen osalta miten toimivat. Yhteiskunta on voi tiedottamisen ja ohjauksen kautta kannustaa vanhempia jakamaan perhevapaan tasapuolisesti.

14. Ilmasto- ja ympäristönäkökulma on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Kehittämisen tulee olla kestävää kaikista näkökulmista. Meidän on pidettävä huolta siitä, että maaseudulla voi asua ja samalla siitä voi myös elää, se edellyttää ympäristöstä huolehtimista.

15. Alueellani on ennemmin helpotettava yksityisautoilua kuin kehitettävä julkista liikennettä.

Neutraali

PERUSTELUT: Molempia on kehitettävä. Länsi-Uusimaa on laaja alue, jonka kaikilta perukoilta ei julkista liikennettä löydy. Kun suunnitellaan palveluverkkoa, palveluihin on päästävä niin julkisella yhteydellä kuin omalla liikennevälineellä.

16. Palvelut täytyy saada suomeksi ja ruotsiksi koko Länsi-Uudenmaan alueella jatkossakin.

Täysin samaa mieltä

PERUSTELUT: Palvelua on oikeus saada omalla äidinkielellä.

17. Lohjan sairaalan palvelutasoa ei saa heikentää.

Täysin samaa mieltä

PERUSTELUT: Palveluiden saatavuus on turvattava koko alueella ilman, että kaikkea erikoissairaanhoitoa keskitetään Espooseen.

18. Jokaisessa Länsi-Uudenmaan kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.

Täysin samaa mieltä

PERUSTELUT: Kyllä. Palvelut tulee tuottaa ihmislähtöisesti ja lähellä käyttäjiä. Palveluiden tulee olla siellä missä sattuu – ei tuntien ajomatkan päässä ihan missä sattuu. Asemat luovat työpaikkoja ja vaikuttavat myös näin jokaisen kunnan elinvoimaan.

19. Länsi-Uudellemaalle pitää perustaa aluelautakuntia, jotta Espoon valta ei kasva liian suureksi päätöksenteossa.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Palvelujen järjestämisessä pienten ja syrjäisten kuntien päätösvalta tulee turvata, jotta voidaan välttää palveluiden keskittäminen. Asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa tulee hyödyntää lautakuntia ja muita toimielimiä. Näin taataan laajempi kansanvalta ja ihmisten osallistuminen.

20. Erikoissairaanhoito kannattaa keskittää sinne, missä asuu eniten väestöä, eli esimerkiksi Espooseen.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Palvelut tulee tuottaa lähellä käyttäjiä, eikä niitä pidä keskittää liikaa. Palveluiden saatavuus on turvattava koko alueella ilman, että kaikkea erikoissairaanhoitoa keskitetään Espooseen.

Hyvää Joulua!

Sekä näiden verkkosivujen että Facebook-sivujen päivitys jatkuu, mutta nyt on aika hiljentyä joulunviettoon. 

Hyvää ja levollista joulua kaikille! 

Toivottavasti pääsette hetken joulupyhinä hengähtämään. 

Tärkeintä on hetki hengähtää, laitta lakki päähän ja antaa joulumielen viivähtää. 

Terkuin Heidi

Luoteis-Uusimaan Vaalikynä-palsta 16.12. - Kun laastari ei riitä, pitää palveluiden olla lähellä

Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä

Länsi-Uudellamaalla tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta aivan samoista syistä, kuin muuallakin Suomessa. Kuntien voimavarat eivät riitä tasavertaisten palvelujen järjestämiseen kaikille. Uudistuksen tavoitteiden tulee olla korkealla, eikä se saa jäädä vain rakenteelliseksi. 

Liian usein kuulee niitä tarinoita, kun hoitoon pääsyssä on viivettä, omaishoitajien vapaat eivät toteudu, ikäihmisille ei löydy inhimillisiä asumisratkaisuja ja asiakkaita pompotellaan paikasta toiseen ilman, että kukaan ottaa kokonaisvastuuta hoidon tai muun asian etenemisestä. 

On erityisen tärkeää, että alueen asukkaiden tarpeet ja henkilöstön hyväksi katsomat toimintamallit ohjaavat uudistuksen toteutusta ja auttavat kehittämään uutta. Kehittyviin lähipalveluihin on päästävä koko Länsi-Uudenmaan alueella yhdellä yhteydenotolla. 

Lähipalveluiden merkitys ja tarve vaihtelevat. Toiselle se on oman tietokoneen kautta otettu yhteys digiklinikalle, toiselle käynti oman kunnan terveyskeskuksessa tai kiertävän hoitajan toteuttama verenpainemittaus kylätalolla. Yhtä kaikki palveluita tulee voida hyödyntää tarvittaessa myös mökki- tai naapurikunnassa. Saavutettavuudesta on pidettävä erityistä huolta ja kehitettävä uusia keinoja siihen, miten palvelut tuodaan lähelle ihmisiä. 

Tulevaisuudessakaan kaikkia palveluita ole saatavilla jokaisessa kunnassa. Kun palveluverkkoa suunnitellaan tulee ottaa huomioon se, että palveluiden äärelle pitää päästä niin julkisella liikenteellä kuin omalla liikennevälineelläkin. 

Kun ihminen tarvitsee apua, sen tulee olla saavutettavissa.

Heidi Nordman

aluevaaliehdokas (kesk.)

yrittäjä, AMK-opiskelija

Lue kirjoitus Länsi-Uudenmaan verkkosivuilta.

Viimeinen viikko aikaa asettua ehdolle aluevaaleihin

Tässä kirjoituksessa on luvassa politiikan päiväkirjaa, eli muistellaan lyhyesti menneitä viikkoja ja pohditaan, josko joku vielä innostuisi lähtemään ehdolle historian ensimmäisiin aluevaaleihin. 

Tänään on tasan viikko aikaa asettua ehdolle, ehdokaslistat jätetään tiistaina 14.12. Samaan aikaan ennakkoäänestyksen alkuun on aikaa viisi viikkoa. Aika menee hurjaa vauhtia. 

Jos ehdokkuus kiinnostaa niin itsensä saa ilmiantaa tässä linkissä, oli alueesi mikä hyvänsä. 

Tohinaa toreilla ja tilaisuuksissa

Vihdin Keskusta on viime viikkoina järjestänyt useampia tilaisuuksia ja ollut osana muiden järjestämiä tapahtumia. Käsidesiä on kulunut ja mielenkiintoisista keskusteluista huolimatta etäisyyksiä on pyritty pitämään. Vihdissä vieraili maa- ja metsätalousministeri Leppä ja kansanedustaja Matti Vanhanen, Nummelassa puolestaan elinkeinoministeri Lintilä. 

Ei voi väittää etteikö vaalit kiinnostaisi ihmisiä. Vierailijoille ja ehdokkaille esitettiin paljon kysymyksiä ja toimitettiin terveisiä vietäväksi eteenpäin. Näin sen kuuluu mennä, viestin pitää kulkea molempiin suuntiin.  

Vihdin kirkonkylällä teltallamme oli koko pitkän päivän melkoinen tohina ja Nummelan joulupuuro tilaisuudessa oli ilo nähdä vieraampiakin kasvoja. Kotimainen ohrapuuro kera omena-kanelikiisselin teki hyvin kauppansa. 

Miten omalle kampanjalle kuuluu? 

Viime viikkoina on kouluttauduttu ahkerasti. On tutustuttu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmisteluihin, perehdytty sote-uudistukseen valtakunnallisesti, syvennytty puolueen linjauksiin eri sote-asioista ja olipa tuossa yhtenä iltana koulutus vaalikoneisiinkin liittyen. Perehdytyksestä ei siis asiat ainakaan jää kiinni. Ehdokkaana oppii paljon uutta monista eri asioista. 

Oma kampanja on käynnistetty hitaasti, mutta varmasti. Olemme muutaman tukitiimiläisen kanssa kerran kokoontuneet ja ideoineet, miten pienellä budjetilla saisi aikaan jotain suurta. Ensimmäiset esitteet on painatettu Nummelan Painokiilassa ja osa niistä jo jaettukin kera laastareiden. 

Puolueen verkkosivuilla on oma esittely jo valmiina, vaalikoneet odottavat vastauksiaan. Vaalislogan "Kun laastari ei riitä, pitää palveluiden toimia." On saanut kiitosta monilta, toivottavasti se myös jää mieleen. 

"Kampanjakoneistot" jo kuopii lähtökuopissaan, mutta varsinainen kampanjointi taitaa tälläkin kertaa tapahtua muualla kuin ihmisiä kasvotusten tapaamalla.

Terveys on kuitenkin se mikä menee kaiken edelle. Onneksi ehdimme pitämään ainakin joitakin tapahtumia ennen kuin rajoituksista tuli välttämättömiä. Toivossa eletään, että tammikuussa tartuntatilanne olisi hieman rauhoittunut.

Jos haluat olla kampanjassa tavalla tai toisella mukana laita ihmeessä viestiä heidi.nordman@vihti.fi

Lue myös: Mistä aluevaaleissa on kyse?

Hyvinvointialueen valmisteluun tutustuminen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelusta vastaa väliaikainen valmistelutoimielin, aina siihen asti kunnes aluevaltuusto ja aluehallitus keväällä 2022 aloittavat toimintansa. Samaan aikaa toimintaa seuraa poliittinen seurantaryhmä. 

Eilen Länsi-Uudenmaan keskustalaisten ehdokkaiden tapaamisessa Sofia Tuisku poliittisesta seurantaryhmästä oli kertomassa meille valmistelun vaiheista. 

Länsi-Uudenmaan keskustalaiset ehdokkaat tutustuivat hyvinvointialueen valmistelun tilanteeseen Sofia Tuiskun johdolla Vihdissä.

Mitä väliainen valmistelutoimielin tekee?

Väliaikainen valmistelutoimielin koostuu jokaisen alueeseen kuuluvan kunnan viranhaltijoista. Valmistelutoimielimen tehtävänä on valmistella suuri määrä muutokseen liittyviä asioita. näitä ovat mm. 

• henkilöstön siirtymisen suunnittelu ja näihin liittyvät sopimukset
• hyvinvointialueelle siirtyvän omaisuuden kartoitus
• hyvinvointialueelle siirtyvien sopimusten selvitys
• tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien hankintaan liittyvät ennakkoselvitykset
• hyvinvointialueen vuosien 2021 ja 2022 talousarvion laatiminen
• aluevaalien järjestelyt

Tätä työtä on valmistelutoimielin tehnyt elokuusta alkaen samoin kuin poliittinen seurantaryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja tukea hyvinvointialueen valmistelutöitä. Seurantaryhmä ei kuitenkaan osallistu päätöksentekoon, myös Vihdistä seurantaryhmässä on kolme poliittista jäsentä.  

Näihin valmisteluihin voi tutustua tällä sivulla. Sieltä löydät sekä valmistelutoimielimen että poliittisen seurantatyöryhmän pöytäkirjat ja päätösluettelot.

Lue myös: Mistä aluevaaleissa on kyse?

Mistä aluevaaleissa on kyse?

Hyvinvointialueille siirtyy vastuu sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluista. Näiden sanahirviöiden taustalla on hyvin arkiset asiat.

• Miten nopeasti kiireettömään hoitoon pääsee ja missä?
• Mistä palolaitoksen autot lähtevät pelastustehtävälle?
• Miten kotihoitoa järjestetään tarvitsijoille ja miten lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut vastaavat tarpeeseen?
• Miten ikäihmisten asumisratkaisuista huolehditaan?
• Miten lähellä on neuvolapalvelut?
• Miten näitä palveluita rahoitetaan ja miten niitä organisoidaan? 

Tammikuun vaaleissa valitaan jokaiselle 21:lle hyvinvointialueelle oma valtuusto ja lautakunnat. Nämä määrittelevät sen mihin suuntaan palvelut tulevaisuudessa kehittyvät ja kehitys riippuu siitä keitä valtuustoon äänestetään.

Kyse ei ole ihan pienestä kokonaisuudesta. Käytännössä hyvinvointialueiden vastuuasiat koskettavat jokaista meistä jossain vaiheessa elämää. Viimeistään siinä vaiheessa kun tulipalo sattuu oman kodin nurkille, on merkitystä sillä missä lähin pelastuslaitos sijaitsee. 

On siis tärkeää, että jokainen etsii itselleen sopivan ehdokkaan ja äänestää tammikuun aluevaaleissa ehdokasta, jonka arvot parhaiten vastaavat omia. Haluatko peruspalveluita lähellä vai mielummin kaikki palvelut saman katon alla jossain kauempana? Onko merkitystä onko ehdokas tuttu vai tuntematon?

Jokainen arvottaa eri asioita, mutta onneksi on myös ehdokkaita joista valita. Ehdokasasettelu päättyy 14.12. joten vielä ehtii itsekin lähtemään mukaan, jos sopivaa ehdokasta ei listoilta tunnu löytyvän.

Länsi-Uudenmaan alueeseen kuuluu 10 kuntaa, jotka ovat Vihti, Karkkila, Espoo, Hanko, Inkoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Melkoisen laaja alue, jolla asuu kaikkiaan yli 472 000 ihmistä. Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon nimetään kaikkiaan 79 valtuutettua.

Kaduilla kuultua

Sen jälkeen kun kerroin olevani aluevaaliehdokas, olen saanut kuulla monta tarinaa siitä miten kiireettömään hoitoon pääsy takkuaa. Odottamaan joutuu pahimmillaan useita viikkoja ja hammaslääkärin vastaanotolle ei tunnu pääsevän kuukaudessakaan. 

Ikävältä tuntui kuulla myös siitä miten paikalle hälytetty ambulanssi oli kiireettömyyteen vedoten jättänyt potilaan ottamatta kyytiin ja sälyttänyt päivystykseen viemisen iäkkään puolison harteille, vaikka potilas ei pysynyt omilla jaloillaan. Onneksi tilanteen oli pelastanut äärimmäisen avulias taksikuski. Hän oli auttanut asiakkaan kotoa sairaalapäivystyksen vuodeosastolle asti, sillä puoliso ei olisi tähän yksin kyennyt.

Syy ei tietenkään ole ambulanssin työntekijöiden. Heillä on toimintaohjeet joiden mukaan toimitaan, mutta kyllä tällaisissa tilanteissa toivoisi sen verran olevan joustonvaraa, että osin toimintakyvytön ihminen voidaan siirtää sairaalaan.

Tällaisista hyvin arkisista tilanteista sotessa on kyse.

Kun laastari ei riitä, pitää palveluiden toimia

Paljon on myös hyviä asioita joiden toivotaan säilyvän. Lähes jokainen julkisia palveluita käyttävä arvostaa sitä, että terveyskeskus löytyy omasta kunnasta. Päivystykseen ollaan valmiita siirtymään pidemmällekin, mutta peruspalveluita ei pidä lähteä keskittämään. 

Ihmisten pitää pystyä jatkossa luottamaan siihen, että palvelut ovat käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan ja palveluiden laadun takaamiseksi on resursseista, eli mm. henkilöstöstä, tiloista jne. pidettävä huoli. Parasta mahdollista osaamista ei voi jatkossakaan olla joka kunnassa, mutta peruspalveluiden tulee olla lähellä ja saavutettavissa.

Oma vaaliteemani näissä vaaleissa tulee olemaan: "Kun laastari ei riitä, pitää palveluiden toimia."

Länsi-Uudenmaan Keskustan vaaliohjelmaan ja Vihdin Keskustan ehdokkaisiin voit tutustua tässä linkissä.

Ehdolla aluevaaleissa 2022

Uudenmaan piirin syyskokous viime lauantaina asetti minut ehdolle aluevaaleihin 2022 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Nyt on myös blogiin päivitetty minulle tärkeitä teemoja, joista voit lukea lisää alta. 

Länsi-Uudenmaan alueeseen kuuluu 10 kuntaa, jotka ovat Vihti, Karkkila, Espoo, Hanko, Inkoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Melkoisen laaja alue, jolla asuu kaikkiaan yli 472 000 ihmistä. Kyseessä on väkiluvultaan Uudenmaan suurin hyvinvointialue (pl. Helsinki). Aluevaltuustoon nimetään kaikkiaan 79 valtuutettua, joista suurinosa tulee olemaan Espoosta. 

Vihdin mahdollisuudet? 

Vihdin mahdollisuuksia valtuutettujen määrän osalta ei pidetä kovinkaan mairittelevina. Mediassa määrän on arvioitu olevan kaikkea 1-3 valtuutetun välillä. Valtuuston lisäksi hyvinvointialueille on kuitenkin tulossa myös lautakuntia, jotka valmistelevat asioita ja myös nämä paikat ovat tärkeitä. Näille paikoille on mahdollisuus saada heitä, jotka saavat myös pienempien paikkakuntien viestin kuulumaan.  

Vihdissä on tällä hetkellä tilanne, jossa kiireettömään hoitoon pääsyä jonotetaan liian pitkään,  kuntayhtymä Karviainen taistelee taloushaasteiden edessä, eikä koulutettuja lääkäreitä ja hoitoalan ammattilaisia tahdo löytyä rekrytoitavaksi. Nämä ovat niitä osasyitä joiden vuoksi sote-uudistusta tehdään. Laadukkaaseen hoitoon tulee päästä oikea-aikaisesti. 

Jokaisessa kunnassa ei voi tulevaisuudessakaan olla parasta mahdollista erikoisosaamista kaikkeen, mutta peruspalveluiden tulee olla lähellä. Neuvolat, terveyskeskukset ja näytteenottopisteet ovat niitä joiden palveluita eniten tarvitaan ja käytetään. Esimerkiksi iso osa verenohennuslääkkeitä käyttävistä potilaista käy säännöllisesti tarkistuttamassa INR-arvot, pahimmillaan jopa kolme kertaa viikossa kun sopivaa hoitotasoa etsitään. Puhumattakaan niistä harvinaisemmista sairauksista, jotka edellyttävät kokeita jopa päivittäin. 

Muutamat puolueet puhuvat nyt jo keskittämisen hyödyistä ja väittävät populismiksi sitä, että jokaisessa kunnassa voisi olla oma sosiaali- ja terveysasema. Keskittämisessä on toki hyötynsä kuten yhteiset ATK-järjestelmät, joiden välillä tieto siirtyy aiempaa helpommin ja erityisosaamista keskittämällä on mahdollisuudet huippuosaaviin tiimeihin. Peruspalvelut ovat kuitenkin niitä joiden palveluverkkoa ei pidä keskittää.    

Minulle tärkeät asiat

1)  Paikalliset palvelut. Sosiaali- ja terveysalan peruspalveluiden tulee olla lähellä ja yhdellä yhteydenotolla on päästävä oikea-aikaiseen hoitoon. Palveluita pitää pystyä hyödyntämään yli kuntarajojen, mutta samaan aikaan on pidettävä huoli, että perusterveydenhoidon vuoksi ei ole pakko asioida naapurikunnassa. Myös pelastustoimen toimipisteiden sijainnilla on iso merkitys on pidettävä huoli siitä, että vasteajat pysyvät kohtuullisina koko alueella. 

2) Asiakkaiden pompottelu luukulta toiselle on estettävä. Palveluketjun on oltava sujuva ja tietojen tulee siirtyä myös kuntiin, joissa huolehditaan edelleen monista tärkeistä ennaltaehkäisevistä asioista.  Palveluiden toteutuksessa mennään ihmiset edellä. Kymmenen vuotta sitten kun itse sairastuin sain kokea miten suuri vastuu potilaalla on asioiden etenemisestä ja tiedon siirtymisestä, näin ei saa olla. Vastuu hoidon etenemisestä on oltava palveluntarjoajalla. 

3) Koti-, omais- ja perhehoitoon on panostettava. Inhimillisen hoivan on saatava ansaitsemansa arvostus. Omaishoidon vapaiden tulee järjestyä tilanteista huolimatta. Hyvinvointi alueiden on otettava vastuu siitä, että alueella järjestetään koulutusta ja ennakkovalmennuksia perhehoitajille. Ikäihmisten perhekotien perustamista on tuettava alueella huolehtimalla asian koordinoinnista ja valmennuksien järjestämisestä.      

Vaalilupaukset

Olen tottunut tekijä, osaan tehdä yhteistyötä, kuunnella, vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin. Kuuntelen mielelläni erilaisia näkökulmia ja muodostan niistä oman mielipiteeni.  

En ole sosiaali- ja terveysalan asiantuntija, sen sijaan tiedän paljon palvelumuotoilusta ja palvelupolkujen rakentamisesta eli niistä asioista, joilla palvelut saadaan vastaamaan käyttäjien tarpeita. Lupaan perehtyä asioihin ja käyttää aikaani siihen, että pystyn päätökset aina perustelemaan. Sitoudun tekemään oikeudenmukaisia päätöksiä ja huomioimaan asiat ihan meidän tavallisten ihmisten näkökulmasta. 

Ennen kaikkea lupaan kuunnella ja välittää alueen viestiä eteenpäin silloin kun sen aika on ja tätä varten lupaan olla tavoitettavissa. Kaikkeen muuhun pyrin matkan varrella vaikuttamaan parhaan tiedon ja oman osaamiseni mukaan. 

Voit laittaa minulle viestiä milloin vain osoitteeseen heidi.nordman@vihti.fi tai verkkosivuilta löytyvän ota yhteyttä -lomakkeen kautta.  

Aluevaaliehdokkuus ja Vihdin Keskustan puheenjohtajuus

Kulunut viikko on ollut meille paikallisille toimijoille politiikan superviikko, yksi jos sun toinen on vietänyt kokouksissa arki-illat ja viikonloppuna vielä jatkettiin. 

Sekä Vihdin Keskusta että Keskustan Uudenmaan piiri pitivät syyskokoukset tällä viikolla. 

Syyskokoukset ovat niitä paikkoja joissa käydään paljon poliittista keskustelua, valitaan henkilöitä seuraavan vuoden tehtäviin ja suunnitellaan tulevan vuoden toimintaa ja budjetteja. Tämän kaiken tietenkin hallitukset valmistelee, mutta syyskokouksissa jokainen jäsen pääsee sanomaan mielipiteensä asioista ja tarvittaessa pohjaesityksiin tehdään muutoksia. 

Käsityönä valmistettu puinen kokousnuija 

siirtyi nykyiseltä puheenjohtajalta tulevalle. 

Kuva Asko Autelo

Vihdin kuntayhdistyksen puheenjohtaja vaihtui

Vihdin Keskustan kuntayhdistyksen syyskokous pidettiin Nummelassa 28.10. läsnä oli kolmisenkymmentä paikallista aktiivia. 

Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Lasanen oli jo ennakkoon ilmoittanut luopuvansa yhdistyksen puheenjohtajuudesta ja minä puolestani ilmaissut oman mielenkiintoni paikkaa kohtaan. Vihdissä kuntayhdistyksen puheenjohtajuus on ainakin viime vuodet ollut valtuutetuilla ja olenkin  kiitollinen siitä luottamuksesta, että minut puheenjohtajan tehtävään valittiin.  

Yhteys valtuustoryhmän ja kuntayhdistyksen välillä on äärimmäisen tärkeää toiminnan kannalta ja iloksemme kunnanvaltuutettu Pasi Saario jatkaa varapuheenjohtajana, Mikko Lasanen hallituksen jäsenenä ja Sari Metsäkivi varajäsenenä. 

Muista valinnoista ja kokouksesta pääset lukemaan Vihdin Keskustan verkkosivuilta.  

Aluevaaliehdokkaat asetettiin

Uudenmaan piirin kokouksessa valittiin uusi puheenjohtajisto ja nimettiin aluevaaliehdokkaat. Mikko Lasanen Vihdistä valittiin äänestyksen perusteella piirin varapuheenjohtajaksi yhdessä Pornaisten Tea Niemisen kanssa. 

Aluevaaliehdokkaita nimettiin kaikkiaan 139, joiden joukossa myös allekirjoittanut. Vaalit pidetään tammikuussa 2022, eli aivan hetken päästä. Vielä puuttuu näiltä sivuilta aiheeseen liittyvät päivitykset, mutta sisältöjä, teemoja ja aiheeseen liittyviä ajatuksia on varmasti luvassa seuraavien kuukausien aikana. 

Valtuusto valitsi luottamushenkilöt tällä viikolla.

Kuvituskuva Pixabay

Tämän viikon maanantaina Vihdin uusi kunnanvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa. Asialistalla oli tietenkin myös luottamushenkilöpaikkojen jako, joka äänestyksineen sai kokouksen venymään seitsemään tuntiin.

Paikkajakoja edeltävät neuvottelut olivat vähintäänkin mielenkiintoisia, niitä käytiin kesän aikana useaan otteeseen. Valtuuston kokousta seuratessa joku saattoi miettiä, että eikö näitä ole etukäteen valmisteltu lainkaan kun asiat menivät niin pitkän kaavan kautta. 

Paikkajaot herättävät paljon keskustelua, mielenkiintoa ja asianosaisten tiimoilta jopa intohimoja, joten avaan lyhyesti neuvotteluiden etenemistä henkilökohtaisesta näkökulmasta yhtenä Keskustan Vihdin kuntayhdistyksen neuvottelijana.  

Miten luottamushenkilöpaikkoja jaettiin? 

Kesäkuun kuntavaalien tuloksen vahvistumisen jälkeen Vihdin Keskustan valtuustoryhmä järjestäytyi ja valitsi puheenjohtajakseen Eerikki Viljasen. Valtuustoryhmä nimesi paikkaneuvotteluihin Viljasen ja Pasi Saarion. 

Tämän jälkeen kokoontui Vihdin Keskustan kuntayhdistyksen hallitus, joka puolestaa valitsi neuvotteluihin mukaan yhdistyksen puheenjohtajan Mikko Lasasen ja allekirjoittaneen. Eerikki Viljanen ehdokkaistamme eniten ääniä saaneena nimettiin pääneuvottelijaksi. Tällä neljän hengen kokoonpanolla kävimme keskusteluita koko kesän ajan ja tapasimme muiden puolueiden edustajia. 

Vihdin Kokoomus vaalivoittajana johti neuvotteluita ja melko pian oli selvää, että koko valtuustoa sitovaa valtuustosopimusta ei synny. Yhteinen linja verotuksesta, palveluverkosta ja muista kynnyskysymyksistä ei ollut todennäköinen. Jokainen puolue halusi omalta osaltaan pitää kiinni vaalilupauksista. 

Neuvotteluita jatkettiin ryhmien kesken. Keskustan ryhmä kävi keskusteluita lähes kaikkien kuntavaaliehdokkaita asettaneiden ryhmien kanssa. Kaikista asioista ei samanmielisyyttä löytynyt, mutta yhteisiä nimittäjiä ja tulevaisuuteen suuntaavia visioita löydettiin KD:n, Kokoomuksen, RKP:n ja Perussuomalaisten kanssa. Tällä ryhmällä muodostuisi valtuustossa 29 valtuutetun enemmistö. Lopulta tämän ryhmän kesken käytiin alustavia neuvotteluita mahdollisesta paikkajaosta perustuen vaalimatematiikkaan. 

Vihdin Keskustan neuvotteluryhmä laati alustavan esityksen oman ehdokasryhmämme paikkajaosta. Jokaisen ehdokkaan kanssa keskusteltiin heidän tilanteesta ja omasta mielenkiinnosta. Keskustan vaalimenestys ei Vihdissä ollut aivan toivotunlainen, joten paikkajaossa oli tarjolla niukkuutta. Jokaisen ehdokkaan tilannetta puntaroitiin vaalimenestyksen, osaamisen ja oman mielenkiinnon kautta. Saimme kompromissien kautta luotua ehdotuksen, joka oli kaikille ehdokkaille reilu.  Alustava esitys esiteltiin ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan kuntayhdistyksen hallituksen ja valtuustoryhmän yhteiskokouksessa. 

Yhteiskokouksen jälkeen esitys esiteltiin kuntayhdistyksen ylimääräisessä yleiskokouksessa heinäkuun lopulla. Yleiskokoukset ovat aina kaikille jäsenille avoimia ja niissä jokaisella jäsenellä on äänioikeus. Esitys hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti. Näin saatiin Vihdin Keskustan osalta esitys paikkajaosta tehtyä. 

Melko monta työvaihetta, palaveria ja muuta istuntoa oli siis pidetty jo ennen tällä viikolla ollutta valtuuston kokousta ja jokainen puolue teki tätä tahollaan. 

Elokuu 2021

9. elokuuta pidetyssä valtuuston kokouksessa keskusta-oikeisto koalitio esitti heille vaalimatematiikkaan perustuvan määrän luottamushenkilöitä eri paikoille. Vihdin SDP, vihreät ja vasemmistoliitto puolestaan esitti heidän listansa mukaisia henkilöitä täyden määrän jokaiseen luottamuselimeen ja näin ollen paikoista äänestettiin kokouksessa, joka venyi pitkälle yli puolen yön.  

Kokouksessa saatiin äänestysten jälkeen henkilöt nimettyä kunnanhallitukseen, lautakuntiin ja moniin muihin luottamuspaikkoihin. Vielä tätä kirjoittaessa kunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirja ei ole julkinen, mutta ilmestyessään se löytyy tästä linkistä. 

Minut nimettiin sivistyslautakuntaan varavaltuutettu Katriina Rauanmaan varajäseneksi, ja olen tähän paikkaan varsin tyytyväinen. Pääsen opettelemaan itselle uuden lautakunnan asioita turvallisesti varajäsenen roolissa. 

Luksia koulutuskuntayhtymän hallituskausi päättyi nyt elokuussa olleeseen kokoukseen. Olen oppinut neljän vuoden aikana paljon ammattillisesta koulutuksesta, hallitustyöskentelystä ja tutustunut ihmisiin yli kunta- ja puoluerajojen. 

Malttia ja menestystä kaikille valtuutetuille ja muille luottamustehtäviin nimetyille henkilöille yli puoluerajojen.