Kiitos tuesta ja luottamuksesta kevään 2025 vaaleissa

Haluan sydämestäni kiittää jokaista teistä, jotka annoitte äänenne minulle kevään vaaleissa. Sain aluevaaleissa 300 ääntä ja kuntavaaleissa 70 ääntä, olen todella otettu tästä tuesta. 

Tulokset olivat minulle henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Kuntavaaleissa lähes tuplasin äänimääräni edelliskertaan verrattuna, ja aluevaaleissa yli kolminkertaistin sen. Kiitos siitä. 

Tulin Vihdissä valituksi toiseksi varavaltuutetuksi ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella neljänneksi varavaltuutetuksi. Näiltä varasijoilta pääsee usein mukaan päätöksentekoon, ja odotan sitä mahdollisuutta mielenkiinnolla.

Vaikka en tällä kertaa saanut varsinaista valtuustopaikkaa, halu vaikuttaa ei ole kadonnut. Olen ollut politiikan taustajoukoissa mukana yli 12 vuotta ja aion jatkaa työtäni vihtiläisten arjen parantamiseksi, kylien ja yhteisöjen äänen esiin tuomiseksi ja sen puolesta, että päätöksenteko perustuu ihmisten aitoihin tarpeisiin.

Kiitos vielä kerran luottamuksesta, työ jatkuu. 

Alue- ja kuntavaalit 2025

Olen ehdolla vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa Vihdin Keskustan listalta. 

Vaalit järjestetään 13.4.2025 

Kuntavaaleissa voit äänestää minua Vihdissä. Aluevaaleissa äänestysalue on Länsi-Uusimaa johon kuuluvat: Hanko, Inkoo, Raasepori, Lohja, Siuntio, Kirkkonummi, Karkkila, Vihti, Espoo ja Kauniainen.  

Aluevaaleissa: Lähipalvelut ja turvallisuus etusijalla

Aluevaaleissa keskityn erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen sekä pelastuspalveluiden toimivuuteen. Haluan varmistaa, että lähipalvelut säilyvät ja että ne palvelevat aidosti ihmisten tarpeita. Meillä on oikeus turvalliseen ja inhimilliseen arkeen ja tämä edellyttää päätöksiä, joissa asukkaat ovat keskiössä. 

Kuntavaaleissa: Paikallisuus keskiössä ja vihtiläisyys etusijalla

Kuntavaaleissa korostan paikallisuuden merkitystä. Vihdin kehittäminen elinvoimaisena kuntana edellyttää, että kylien ja taajamien hyvinvointi kulkee käsi kädessä. Paikallisuus tarkoittaa sitoutumista parempiin liikenneyhteyksiin, elinkeinopolitiikan tukemista ja laadukkaiden koulutus- ja vapaa-ajan palveluiden turvaamista. Haluan, että Vihti tunnetaan yhteisön vahvuudesta ja ihmisläheisestä toimintatavastaan.

Yhdessä kohti parempaa tulevaisuutta

Luotan siihen, että yhteistyöllä ja vuoropuhelulla voimme saavuttaa paljon. Olen aina ollut valmis kuuntelemaan, keskustelemaan ja tekemään tarvittavat työt, jotta ihmiset voisivat tuntea Vihdin omakseen. Tehdään yhdessä rohkeita valintoja!

Kiitos tuestasi

Kiitos tuestasi! Otathan yhteyttä, jos haluat keskustella tarkemmin tavoitteistani tai antaa palautetta. Jokainen idea ja näkemys vie eteenpäin. 

Ajatuksia presidentinvaaleista 2024

Kuva AI Leino Pixabaystä 

Suomen presidentinvaalit 2024 on nyt käyty ja tuloksena historiankirjoihin merkitään uusi lehti: Kokoomuksen ehdokas, 55-vuotias Alexander Stubb valittiin maamme seuraavaksi presidentiksi.

Toisella kierroksella Stubb keräsi 51,6 prosentin kannatuksen, kun taas valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreiden tukema Pekka Haavisto sai 48,4 prosenttia äänistä. Tiukka taisto osoitti, kuinka jakautunut kansamme voi olla mielipiteissään, mutta samalla se korostaa demokratiamme vahvuutta ja moniäänisyyttä. Hylättyjä ääniä oli toisella kierrokselle 20 570, sekin kertonee omaa tarinaansa. Valinta kahden ehdokkaan välillä ei ollut helppo meille, joiden ensisijainen ehdokas jäi ensimmäiselle kierrokselle. 

Valinta herättää tunteita

Presidentiksi valittu Alexander Stubb on monelle suomalaiselle tuttu kasvo: entinen pääministeri, ulkoministeri, kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Tuttuuden vuoksi hän myös herättää tunteita niin puolesta kuin vastaan. Kuitenkin hänen laaja kokemuksensa kansainvälisessä politiikassa ja asiantuntemuksensa EU-asioissa tarjonnevat hyvän pohjan presidentin tehtävän hoitamiselle. Tehtävään jossa ulkopolitiikka ja Suomen asema maailmalla ovat keskiössä.

Äänestysprosentti 70,7, sekä ennakkoäänestyksen aktiivisuus, 46,4 prosenttia, kertovat suomalaisten kiinnostuksesta maamme tulevaisuuteen, vaikka toki toisella kierrokselle moni jätti äänensä käyttämättäkin. On tärkeää, että jokainen ääni kuullaan ja jokaista mielipidettä arvostetaan, sillä juuri näin demokratia toimii parhaiten. Toivoa sopii, että äänestäminen jaksaisi kiinnostaa myös tulevissa EU-vaaleissa kesäkuussa.

 

Menestystä tehtävään!

Henkilökohtaisesti toivon, että presidentti Stubb johtaa Suomea maltilla. Poliittinen ilmapiiri erityisesti maailmalla, mutta myös kotimaassa on ollut viime vuosina ajoittain varsin kiihkeä. Maltillinen, kaikkia osapuolia kuunteleva johtajuus on tärkeämpää kuin aikoihin. Se luo pohjaa yhteistyölle ja yhteisymmärrykselle. Suomi tarvitsee presidentin, joka yhdistää eikä erota. Presidentin, joka vie maatamme eteenpäin sekä sisäisesti että kansainvälisellä näyttämöllä. Toivon vasta valitulle presidentille viisautta, rohkeutta ja näkemystä tehtävässään.

Presidentinvaalit ovat osoitus demokratiamme elinvoimaisuudesta, mutta myös muistutus siitä, että politiikka on lopulta yhteistyötä ja yhteisen hyvän tavoittelua. Toivon, että presidentti Stubb muistaa tämän jokaisessa päätöksessään ja että hänen kautensa toisi mukanaan rauhaa, vakautta ja hyvinvointia koko kansalle.

Virkaanastujaiset ovat 1.3. eduskuntatalolla, mielenkiinnolla tätä odotan.

Paluu näppäimistön ääreen

On kulunut yli vuosi siitä, kun viimeksi jaoin ajatuksiani ja kokemuksiani täällä blogissa. Vaikka hiljaisuus on ollut pitkä, se ei suinkaan tarkoita, että sivut olisivat unohtuneet tai mielenkiinto yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin olisi lopahtunut – päinvastoin. Avaan tässä postauksessa varsin tiivistetysti sitä, mikä on pitänyt kiireisenä. 

Eduskuntavaalikampanjointi siivitti alkuvuotta 2023

Viime vuosi käynnistyi eduskuntavaalikampanjoinnilla. Koko alkuvuoden olin aktiivisesti mukana vihtiläisen eduskuntavaaliehdokas Eerikki Viljasen kampanjassa. Vaalien odotus ja jännitys huipentuivat vaalivalvojaisiin, joissa tunnelma oli katossa. Seurassamme vallitsi valtava jännitys ja riemu kun ääntenlaskun edetessä alkoi hahmottua, että Vihti saattaisi jälleen saada edustajansa kansanedustajien joukkoon pienen tauon jälkeen ja näinhän siinä lopulta kävi. Eerikki Viljanen valittiin eduskuntaan 2787 äänellä. 

Uusia ammatillisia haasteita eduskunta-avustajana

Kesäkuussa minulle avautui ainutlaatuinen mahdollisuus aloittaa työt eduskunta-avustajana. Päätöstä ei juurikaan tarvinnut miettiä. Tehtävä on tarjonnut minulle paitsi arvokasta kokemusta myös syvällisen näkymän politiikan kulisseihin ja mahdollisuuden tukea demokraattisia prosesseja aitiopaikalta. 

Työssä olen päässyt seuraamaan läheltä lainsäädäntötyötä ja osallistumaan merkityksellisellä tavalla kansanedustajien arkeen, auttaen heitä aina mahdollisuuksien mukaan erilaisissa tehtävissä. Aloitus kesäkuussa merkitsi suoraa syöksymistä politiikan nopeatempoiseen maailmaan, kun istuntokausi oli alkanut jo huhtikuussa.  

Uusi työ on tarjonnut mahdollisuuden kasvaa ammattilaisena ja kehittyä henkilökohtaisella tasolla. Olen saanut työskennellä inspiroivien edustajien ja kollegoiden kanssa ja oppia heiltä valtavasti. On ollut palkitsevaa nähdä, kuinka oma panos vaikuttaa monessakin kohden. Työyhteisönä eduskunta on varsin monisäikeinen ja yhteistyötä tehdään yli puoluerajojen. 

Arjen ja tavoitteiden tasapaino

Viime vuoden aikana olen myös ymmärtänyt entistä paremmin työn ja vapaa-ajan tasapainon merkityksen. Vaikka työ, sivutoiminen yrittäjyys ja vapaaehtoinen järjestötoiminta on vienyt suuren osan ajastani ja energiastani, olen pyrkinyt löytämään aikaa myös itselleni ja läheisilleni. Isän menehtyminen keväällä muistutti perheen arvosta ja siitä, kuinka tärkeää on arvostaa jokaista yhteistä hetkeä. Tämä menetys jätti jälkeensä suuren surun.    

Nyt, kun olen jo saanut paremman otteen työelämän tuomista uusista haasteista ja tietyt asiat ovat jo jollain tavalla rutinoituneet niin ehkä, on aika herättää tämä blogi jälleen henkiin. Paikallisten asioiden lisäksi blogi tullee sisältämään hieman aiempaa enemmän myös alueellista ja valtakunnallista politiikkaa, edelleen myös ripauksella henkilökohtaisia asioita. Politiikan päiväkirja on edelleen kantava teema. 

Edelleen myös korostan sitä, että nyt ja jatkossakin tekstit ja mielipiteet blogissa ovat omiani eivätkä virallisesti edusta niitä tahoja joissa toimin työn tai vapaa-ajan puitteissa. 

Aurinkoista helmikuuta kaikille lukijoille! 

Poliittinen syksy 2022

Poliittinen syksy on käynnistynyt vilkkaana. Seurattavaa on riittänyt niin paikallisella, maakunnallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Positiiviset viestit on helposti hukkuneet muut uutistulvan peittoon. Turvallisuus ja omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin. 

Vihdin Keskustan käynnisti syksyn yhteisellä keskusteluillalla

Vihdin Keskusta käynnisteli syksyä järjestämällä perinteisesti kaikille jäsenille avoimen saunaillan Vihdin Riuttarannassa. Toki tätä ennen oli jo elokuun puolella useampia telttatapahtumia aina kylätapahtumista Wuosisatamarkkinoihin.  

Riuttarannassa poliittista keskustelua alustamassa oli valtuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen. Tarkemmin illan sisällöistä pääset lukemaan kuntayhdistyksen verkkosivuilta. 

Vihdin elinkeinoelämässä tapahtuu

Riuttarannassa oikeutetusti puhutti paljon kesäkuussa julkistettu tieto siitä, että Microsoft on rakentamassa kolmannen datakeskuksensa Vihtiin. Rostin yrityspuiston alueelle suunniteltu jättihanke on saanut laajasti valtakunnan mediassakin huomiota.     

Datakeskus nousi esille myös kunnan järjestämässä yrittäjäillassa, jossa ministeri Antti Kurvinen oli keskustelemassa ja vastaamassa yrittäjille heränneisiin kysymyksiin. Yrittäjäillassa kunta esitteli myös uuden Vihti Business -sivuston.

Vihdin kunnan elinkeinostrategiassa vuosille 2021-2025 linjattiin mitattaviksi tavoitteiksi; 

• kannustavan vihtiläisen yritysilmapiirin vahvistaminen
• kunnan yritysalueet tarjoavat hyvän ympäristön kehittymiseen niin nykyisille kuin toimintaansa laajentaville uusille yrityksille sekä uusille perustettaville yrityksille
• Vihti on yhä useamman matkailijan matkakohde
• Vihdin tunnettuus merkittävänä yrityspaikkakuntana kasvaa

Vaikuttaa aidosti siltä, että ainakin osa näistä tavoitteista etenee vahvasti eteenpäin. 

Juuri nyt luottamuselimissä käydään keskustelua Vihdin kunnan tulevan vuoden talousarviosta. 

Siitä tulemme varmasti kuulemaan vielä moneen otteeseen. 

 

Kevään kohinaa

Kuva Jaesung An Pixabaystä

Kevät on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Lunta on vielä näin huhtikuun puolessavälissä paikoitellen melko paljonkin, mutta ehkä jo pääsiäisen jälkeen vähän vähemmän. 

Poliittinen kevät on ollut täynnä vuosikokouksia ja niihin valmistautumista. Edelleen useimmat kokoukset järjestetään etänä, mutta monia jo läsnäollen tai hybridinä. Ukrainan tilanne on helmikuun lopulta asti värittänyt kaikkea elämistä ja olemista myös täällä kotisuomessa. 

Viime viikonloppuna pidetystä Keskustan puoluevaltuuston kokouksesta jäi erityisesti mieleen Keskustanuorten edustajan puheesta kohta "Suomessa kaatuu hetkittäin verkko, Ukrainassa samaan aikaan kerrostaloja. Rauhasta on pidettävä kiinni keinolla millä hyvänsä." Tämä vapaasti lainattu katkelma provosoi, mutta samalla myös tiivistää niitä tunnelmia ja myös pelkoja, joita monilla asiaa kohtaan on. 

Vihdin Keskusta esittää Eerikki Viljasta kansanedustajaehdokkaaksi

Vihdin Keskustan vuosikokous pidettiin jo maaliskuun puolivälissä. Samassa yhteydessä päätimme tukea Eerikki Viljasta kansanedustajaehdokkaaksi. Tässä ajassa tarvitsemme ehdottomasti kansanedustajia, jotka ymmärtävät huoltovarmuuden, maatalouden ja maanpuolustuksen päälle. 

Eduskuntavaalien vuoro on jo alle vuoden päästä. Ehdokasasettelun meidän puolueen osalta vahvistaa Keskustan Uudenmaan piiri myöhemmin tänä vuonna. Eerikin verkkosivuihin kannattaa tutustua tässä linkissä.  

Vaalien ehdokasasettelu on avoinna 21.2.2023 asti, joten tulemme varmasti näkemään laajan joukon ehdokkaita ympäri Uudenmaan. Jokainen puolue saa asettaa 36-37 ehdokasta listalleen Uudenmaan alueella. Varsinainen lukumäärä määräytyy sen mukaan kuinka paljon alueella on asukkaita 31.10.2022. 

Laskukaava kansanedustajaehdokkaiden määrälle

Tiedätkö miten kansanedustajaehdokkaiden lukumäärä määräytyy eri alueilla? 

Käytännössä ehdokaslistoille saa nimetä saman verran ehdokkaita kuin alueelta valitaan kansanedustajia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa luku oli Uudellamaalla 36. 

"Jako tehdään jakamalla kunkin vaalipiirin asukkaiden lukumäärä vaalipiirien yhteenlasketulla Suomen kansalaisten lukumäärällä ja kertomalla saatu luku 199:llä." (DDV, 14.4.2022)

Perustuslaissa määritellään, että kansanedustajia valitaan 200. Yksi paikka näistä on varattu Ahvenanmaan kansanedustajalle ja tähän perustuu kerroin 199. 

Käytännössä siis alueen asukasluku määrittelee valittavien kansanedustajien määrän ja näin jokaiselle ehdokaslistalle saadaan nimetä kyseinen määrä ehdokkaita. 

Uudellamaalla ehdokkaita saa asettaa melkoisen runsaasti verrattuna muihin vaalipiireihin. Pienemmissä vaalipiireissä puolueen sisäisiä jäsenäänestyksiä on jo vilkkaasti käyty. Jäsenet valitsevat äänestämällä omalta alueeltaan heidän parhaaksi katsoman ehdokkaan. Esimerkkinä Etelä-Savo, jossa kahdeksasta eduskuntavaaliehdokkaasta viisi valittiin esitettäväksi eteenpäin.  

Seurakuntavaalit 2022

Vielä ennen eduskuntavaaleja on luvassa loppuvuodesta seurakuntavaalit. Vihdin seurakunta elää mielenkiintoisia aikoja, joiden etenemiseen monet haluavat olla vaikuttamassa. Monia kiinnostaa kirkonkylän seurakuntatalon kohtalo ja uuden monitoimi kappelin rakentaminen Irjalaan, sekä tietenkin monet muut asiat. Ehdokasasettelu seurakuntavaaleihin päättyy syyskuussa 2022. 

Monet meidänkin jäsenistä tulevat asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa keskiryhmä nimisen valitsijaryhmän ehdokaslistalle. Keskiryhmä koostuu maltillisesti asioista ajattelevista aktiivisista toimijoista, joita yhdistää tahto toimia. Listalla tulee olemaan ehdokkaita yli puoluerajojen ja monet ehdokkaista ovat poliittisesti täysin sitoutumattomia. 

Hyvää pääsiäistä!

Piti lyhyesti vain ajankohtaisista asioita kirjoittaa, mutta kummasti sitä taas tekstiä kertyi. Jos sinä olet kiinnostunut eduskunta- tai seurakuntavaaleista, ehdokkuudesta tai tukijoukkoihin liittymisestä niin aina saa ottaa yhteyttä.  

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti ja oikein hyvää pääsiäistä. Täällä pääsiäinen sujuu valmistautuessa opintoihin liittyvään väliseminaariin lopputyön osalta. 

- Heidi 

Kiitos kaikille äänestäjille ja muille kampanjassa tukeneille!

 

 

Vihdissä Keskustan kannatus on alustavien laskelmien mukaan 18,3 % ollen näin toiseksi suurin. Meidän ehdokkaista Eerikki Viljanen meni läpi ollen koko kunnan äänikuningas.

Lisäksi valtuutetuiksi valittiin Riikka Pakarinen Espoosta ja Marjut Frantsi-Lankia Kirkkonummelta. 

 

Vihdin ehdokkaista varavaltuutetuiksi nousivat Katriina Rauanmaa ja Sari Metsäkivi.

Oma äänimäärä yllätti positiivisesti ollen yli kaksinkertainen kuntavaaleihin nähden. Lupaan ettei minulle annettu ääni mennyt hukkaan, jos halusi olla lähipalveluiden puolella. Meidän ryhmästä valitut henkilöt tekevät takuulla asian eteen parhaansa pienenä, mutta pippurisena ryhmänä. Länsi-Uudenmaan Keskustan verkosto on vahva yli kuntarajojen ja tarvittaessa viesti kulkee eteenpäin. 


Kiitos äänestäjien lisäksi myös kaikille kanssaehdokkaille yli puoluerajojen, jotka sinnikkäästi vastasivat ihmisille heränneisiin kysymyksiin ja välittivät äänestäjille faktatietoa.

Meidän ryhmälle Länsi-Uudellamaalla olisi toivonut parempaa menestystä. Neljäs valtuustopaikka jäi harmillisen pienen äänimäärän päähän. Toki tulos varmistuu vasta myöhemmin tällä viikolla, mutta toistaiseksi näyttää tältä.

Tämä blogi jää elämään ja olemaan kuten aiemminkin. Oma poliittinen toiminta jatkuu Vihdin Keskustan puheenjohtajana ja sen myötä myös kirjoitukset täällä.

Viimeisten päivien kampanjatunnelmia

Viime päivinä on tavattu ihmisiä Länsi-Uudenmaan alueella, muutamista paikoista muistanut jopa kuviakin ottaa. Kampanjointi on nyt ohi ja sunnuntaina 23.1. on aika suunnata vaaliuurnille. 

Jos lähipalvelut ovat sinulle tärkeitä, voi Länsi-Uudellamaalla suositella jokaista meidän ehdokasta. Minun numeroni on 562 ja muiden numerot löydät tästä linkistä.

 

 

 

Nummelan tori, Vihti

 

Vihdin kirkonkylä

 

Nummela, Vihti 

 

Karjalohja
 

Nummela, Vihti

Lempola. Lohja

 

Sammatti

 

Karkkila

 

Karkkila

Aluevaalikampanjan aikana esiin nostettuja asioita

Näiden vaalien aikana on puhuttaneet monet niin terveys- ja sosiaalialan kuin palo- ja pelastustoimenkin asiat. Paljon on sivuttu myös muita aiheita, jotka eivät tulevien aluevaltuustojen päätäntävallassa ole. Ohessa kuvakooste niistä asioista joihin olen ottanut tässä blogissa ja sosiaalisessa mediassa kantaa alkuvuoden aikana. 

Äänestysaktiivisuudesta ja vaalitapahtumista

 

Vihdin kirkonkylällä kampanjoimassa Henrik Olin, Pasi Saario, Heidi Nordman,
puolustusministeri Antti Kaikkonen, Reijo Pennanen, Eerikki Viljanen,
Mikko Lasanen ja Eero Lankia. Kuvan otti ehdokas Marjut Frantsi-Lankia. 

Viime päivinä on kierretty aktiivisesti niin Vihdissä kuin muissakin Länsi-Uudenmaan kunnissa. Ihmisiä on käynyt mukavasti teltoilla. Tulevat tapahtumat, joissa olen läsnä löydät kalenteri sivulta. 

Selvästi eniten on puhuttaneet peruspalveluiden saatavuus ja Karkkilassa käytiin hyvää keskustelua omaishoitajuudesta. Erityisesti myöntämiskriteereissä koettiin olevan tarkastelun paikka.  Kirjoitin aiemmin aiheesta blogiin tekstin, joka tällä viikolla julkaistiin myös Luoteis-Uusimaan vaalikynä palstalla. 

Äänestysaktiivisuus

Länsi-Uudenmaan alueella on tänään sunnuntaina 16.1. klo 13.00 mennessä äänestänyt ennakkoon 12,9 % äänioikeutetuista. Koko maassa vastaava luku on 15,9%. 

Vihdissä äänioikeuttaan on käyttänyt jo yhteensä 3860 äänestäjää. Äänioikeutettuja meillä on kaikkiaan 22820. Prosenttiosuus on tässä kohden sunnuntai iltapäivää siis 16,9 %. 

Länsi-Uudenmaan kunnista Inkoo on prosenttitarkastelun näkökulmasta kaikkein aktiivisin. Siellä on ennakkoon äänestänyt jo 23,2 % äänioikeutetuista. Viimeisenä tulee tällä hetkellä Espoo 11,8 %. luvullaan, mutta samanaikaisesti siellä on äänensä antanut jo 26 886 henkilöä, joka peittoaa monen pienemmän kunnan asukasluvun. 

Tilanne kuntien välillä vaihtelee päivittäin. Vielä eilisaamuna hännänhuippuna oli Kirkkonummi, joka eilisen ja tämän päivän aikana on kirinyt äänestysprosentin 12,3 % tasolle. 

Pidetään huolta siitä, että jokainen  pääsee äänestämään. Muista tarjota kyyti autottomalle naapurille ja kannusta omaa nuorisoa piipahtamaan vaaliuurnalla. Vain korkea äänestysprosentti takaa demokratian toteutumisen. 

Lähes reaaliaikaista äänestysaktiivisuutta pääsee seuraamaan vaalit.fi -sivustolla. 

Jos tässä vaiheessa vielä pohdit mistä aluevaaleissa on kyse, suosittelen lukemaan tämän linkin takaa löytyvän marraskuisen postauksen. 

Lue muut kirjoitukset aiheella aluevaalit 2022

Lue muut kirjoitukset aiheella politiikan päiväkirja

Vaalikonevastauksia - Aluevaalit 2022

Joulupyhät on kuluneet ja niiden aikana sain viimeisteltyä vaalikoneiden vastauksia. Paljon mielenkiintoisia kysymyksiä niin terveyspalveluista, pelastustoimesta kuin monista muistakin asioista.  

Kaikki Sanoman vaalikoneen vastaukset pääse lukemaan tästä linkistä. 

Alma median (Iltalehden) vaalikoneen vastaukset olen kopioinut tämän postauksen loppuun, sillä suoralinkitys niihin ei onnistunut. Iltalehden vaalikone ei ole ehkä kaikkein käyttäjä ystävällisin linkitysten suhteen, mutta äänestäjälle siinä on mielenkiintoinen vertailu mahdollisuus johon kannattaa tutustua. 

Ylen ja Etelä-Suomen median vaalikonetta ei ole vielä tässä vaiheessa julkaistu yleisölle. 

1. Digi- ja etävastaanotoilla voidaan korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Palveluita voidaan osittain korvata etävastaanotoilla, on kuitenkin varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus päästä tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Etävastaanotto ei saa olla ainut korvike lähipalvelulle.

2. Hyväksyn, että hyvinvointialueeni liitetään elinvoimaisempaan hyvinvointialueeseen palveluiden turvaamiseksi.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Länsi-Uusimaan hyvinvointialueella pitäisi olla kaikki mahdollisuudet menestyä omana alueena.

3. Riippumatta päätetystä sote-mallista, jokaisen pitäisi pystyä valitsemaan hoitopaikkansa, vaikka sitten yksityiseltä sektorilta.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Valinnanvapaus palveluiden käytöstä tulee olla ihmisellä itsellä. Yksityisen sektorin palveluiden käyttöä tulisi tukea nykyisenkaltaisella maltillisella Kela-korvausmallilla ja tietyissä tapauksissa palvelusetelein.

4. Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Peruspalvelut tulee turvata kaikissa tilanteissa.

5. Sote-uudistuksen ei pitäisi kasvattaa julkisia menoja.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Uudistus varmasti kasvattaa hetkellisesti menoja, mutta tulevaisuudessa hyvinvointialueiden tulisi tuottaa palveluita nykyistä kustannustehokkaammin. Kustannuspaineita hillitään parhaiten panostamalla lähipalveluihin, nopeaan palveluihin pääsyyn ja ennaltaehkäisyyn.

6. Maakuntavero pitää ottaa käyttöön. Sen kautta maakunnat voivat kehittää itsenäisesti sote-palvelujaan, mutta se voi johtaa siihen, että veroprosentti on erisuuruinen eri alueilla.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Mikäli maakuntaverotus otetaan käyttöön, verotuksen kokonaistaso ei saa nousta. Maakuntaveron taso olisi toteutuessaan niin pieni, että se ei sellaisenaan tasaisi alueiden välisiä eroja. Tasa-arvoisten palveluiden tuottaminen on kuitenkin yksi uudistuksen tavoitteista.

7. Hoitajille pitää maksaa lisää palkkaa, vaikka se johtaisi kulujen kasvamiseen.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Palkkatasoa tulisi tarkastella. Kyseessä on vaativa, usein fyysinen ja tärkeä työ, jota ilman järjestelmämme romahtaisi. Arvostuksen tulee näkyä myös palkassa.

8. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa täytyy helpottaa palkkaamalla työntekijöitä ulkomailta.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Alan kotimaista vetovoimaisuutta on parannettava työoloja parantamalla ja palkkauksen tarkastelulla. Koska osaavaa henkilökuntaa ei tällä hetkellä ole kotimaassa riittävästi tulisi ulkomaisten hoitajien töihin pääsyä Suomessa helpottaa. Tässä on kuitenkin huomioitava kielitaito ja sen tuomat haasteet. Kun kyseessä on ihmisten terveys on ensisijaisen tärkeää, että kaikki tahot ymmärtävät toisiaan.

9. Pelastustoimen rahoitus on turvattava, vaikka se vähentäisi rahoitusta sosiaali- ja terveyspuolelta.

Neutraali

PERUSTELUT: Pelastustoimen rahoituksesta ei voi tinkiä. On ensisijaisen tärkeää, että kiireellinen apu on saatavilla silloin kun sille on tarve. Kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa ei ole omaa pelastuslaitosta. Alueen yli 40:llä sopimuspalokunnalla on sopimus hälytystehtävien hoidosta joko varallaololla tai vapaaehtoiseen päivystykseen perustuen. Vakinaiset paloasemat puolestaan ovat jatkuvassa ympärivuorokautisessa hälytysvalmiudessa. On tärkeää, että Länsi-Uudenmaan nykyiset 12 paloasemaa säilyvät niin Vihdissä, Karkkilassa, Tammisaaressa, Hangossa, Karjaalla, Kirkkonummella, Lohjalla kuin Espoossakin.

10. Jos asiakkaalle ei saada järjestettyä kiireetöntä hoitoa perusterveydenhuollossa 7 vuorokauden sisällä, asiakkaalle on tarjottava palveluseteli yksityiseen terveydenhuoltoon.

Täysin samaa mieltä

PERUSTELUT: Palveluseteleiden tavoitteena on nimenomaan parantaa palveluiden saatavuutta, jos muita vaihtoehtoja jonojen lyhentämiseen ei ole pitäisi hyödyntää palveluseteleitä.

11. Vastustan vuosittaista Pride-viikon sateenkaariliputusta alueellani.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Liputtamista tärkeämpänä pidän kuitenkin tasa-arvoista suhtautumista kaikkiin ihmisiin kaikissa tilanteissa.

12. Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Neutraali

PERUSTELUT: Jokaisen alueen ja kunnan tulee tehdä oma osuutensa asian eteen ja tarvittaessa ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Suomen toimintamallissa kunnilla on keskeinen asema humanitaarisen vastuun kantamisessa. Tällä hetkellä Vihdissä on kunnan kokoon nähden varsin vähäinen määrä turvapaikanhakija statuksella maahan saapuneita henkilöitä.

13. Yhteiskunnan pitäisi ohjata vahvasti siihen, että molemmat vanhemmat ovat perhevapaalla yhtä paljon lasten kanssa kotona.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Perheillä pitää säilyä valinnanvapaus sen osalta miten toimivat. Yhteiskunta on voi tiedottamisen ja ohjauksen kautta kannustaa vanhempia jakamaan perhevapaan tasapuolisesti.

14. Ilmasto- ja ympäristönäkökulma on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Kehittämisen tulee olla kestävää kaikista näkökulmista. Meidän on pidettävä huolta siitä, että maaseudulla voi asua ja samalla siitä voi myös elää, se edellyttää ympäristöstä huolehtimista.

15. Alueellani on ennemmin helpotettava yksityisautoilua kuin kehitettävä julkista liikennettä.

Neutraali

PERUSTELUT: Molempia on kehitettävä. Länsi-Uusimaa on laaja alue, jonka kaikilta perukoilta ei julkista liikennettä löydy. Kun suunnitellaan palveluverkkoa, palveluihin on päästävä niin julkisella yhteydellä kuin omalla liikennevälineellä.

16. Palvelut täytyy saada suomeksi ja ruotsiksi koko Länsi-Uudenmaan alueella jatkossakin.

Täysin samaa mieltä

PERUSTELUT: Palvelua on oikeus saada omalla äidinkielellä.

17. Lohjan sairaalan palvelutasoa ei saa heikentää.

Täysin samaa mieltä

PERUSTELUT: Palveluiden saatavuus on turvattava koko alueella ilman, että kaikkea erikoissairaanhoitoa keskitetään Espooseen.

18. Jokaisessa Länsi-Uudenmaan kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.

Täysin samaa mieltä

PERUSTELUT: Kyllä. Palvelut tulee tuottaa ihmislähtöisesti ja lähellä käyttäjiä. Palveluiden tulee olla siellä missä sattuu – ei tuntien ajomatkan päässä ihan missä sattuu. Asemat luovat työpaikkoja ja vaikuttavat myös näin jokaisen kunnan elinvoimaan.

19. Länsi-Uudellemaalle pitää perustaa aluelautakuntia, jotta Espoon valta ei kasva liian suureksi päätöksenteossa.

Samaa mieltä

PERUSTELUT: Palvelujen järjestämisessä pienten ja syrjäisten kuntien päätösvalta tulee turvata, jotta voidaan välttää palveluiden keskittäminen. Asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa tulee hyödyntää lautakuntia ja muita toimielimiä. Näin taataan laajempi kansanvalta ja ihmisten osallistuminen.

20. Erikoissairaanhoito kannattaa keskittää sinne, missä asuu eniten väestöä, eli esimerkiksi Espooseen.

Eri mieltä

PERUSTELUT: Palvelut tulee tuottaa lähellä käyttäjiä, eikä niitä pidä keskittää liikaa. Palveluiden saatavuus on turvattava koko alueella ilman, että kaikkea erikoissairaanhoitoa keskitetään Espooseen.