Ikäihmisten arvo mitataan teoilla, ei sanoilla

Olen törmännyt viime aikoina aivan liian moneen tarinaan, joissa ikäihmiset ja heidän omaisensa joutuvat kamppailemaan saadakseen edes perustason hoivaa ja palveluita. Kyse ei ole yksittäisistä tapauksista vaan ongelma on järjestelmä, joka on joutunut kestävyytensä rajoille. Onko meillä varaa sulkea silmämme siltä?

Moni vanhus haluaa elää kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta kotihoidon resurssit eivät vastaa kasvavaan tarpeeseen. Hoitopaikkojen karsiminen ja palveluiden keskittäminen tarkoittavat sitä, että monet jäävät yksin. Yhteiskunnan pitäisi tarjota turvaa ja huolenpitoa, mutta nykytilanteessa se luo epävarmuutta ja pelkoa.

Säästöjen vaikutus hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden tehtävä on turvata palvelut asukkailleen, mutta ne on ajettu tilanteeseen, jossa säästöt menevät hoivan edelle. Tämä näkyy hoitohenkilöstön jaksamisessa, asiakasmäärien kasvussa ja palveluiden laadun heikkenemisenä. Kun kiire lisääntyy, inhimillisyys kärsii.

Omaishoitajat kantavat raskaan vastuun

Omaishoitajat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä, mutta heidän jaksamisensa on jatkuvasti koetuksella. Heidän rooliaan ei voi korvata järjestelmällä, mutta heidän tukemisensa pitäisi olla itsestäänselvyys.

Minulla ei ole omia lapsia, joten mietin yhä useammin, millaiseen yhteiskuntaan olen ikääntymässä. Tukeudunko vanhana täysin järjestelmään, joka jo nyt horjuu resurssipulan vuoksi? Jokaisella pitäisi olla oikeus arvokkaaseen vanhuuteen, riippumatta siitä, onko hänellä läheisiä tukiverkostona.

Ajattelen usein myös omaa isoisääni, hän on liki 100-vuotias. En edes halua tietää, millainen hänen tilanteensa olisi, jos tätini, enoni ja äitini eivät pystyisi huolehtimaan hänen arjen sujuvuudesta. Korkea ikä ei itsessään oikeuta palveluihin, edes silloin, kun niille aidosti alkaa olla tarve. Tämä kertoo paljon järjestelmän tilasta ja siitä, kuinka riippuvaisia monet ovat omaistensa jaksamisesta. 

Tarvitaan konkreettisia ratkaisuja

Tulevaisuudessa meidän on varmistettava, että hoiva on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan – ei silloin, kun resurssit sattuvat riittämään. Tämä edellyttää päättäjiltä halua investoida ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Kustannusten leikkaaminen hoivasta ei ole säästö, vaan maksujen siirto tuleville vuosille. 

Eduskunnassa Keskusta jätti aiheesta välikysymyksen. Mielenkiinnolla odotan tulevan viikon salikeskusteluja kun tiistaina välikysymys käsitellään eduskunnan istunnossa. Asian parissa tekemistä riittää myös niin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kuin Vihdin kunnassakin. Keskustan välikysymykseen kokonaisuudessaan voit tutustua tässä linkissä. 

Ankkuritiimin merkitys ja tulevaisuus Länsi-Uudellamaalla

Vapetusvälineiden kirjo voi yllättää. Kuva ankkuritiimin tiloista havainnollistaa, kuinka laaja ja monimuotoinen sähkötupakkavalikoima on. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä edes tunnista sähkötupakkaa tai sen lisävarusteita, mutta nuorten keskuudessa ne ovat yhä yleisempiä. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää, jotta nuoret saavat oikeaa tietoa riskeistä ja aikuiset osaavat tunnistaa ilmiön ajoissa. Kuva: Heidi Nordman

Nykymallin mukainen toiminta ollaan lakkauttamassa

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ollaan tekemässä lyhytnäköinen päätös, joka rapauttaa nuorten ja perheiden palveluita. Ankkuritiimitoiminta nykyisessä muodossaan ollaan lopettamassa maaliskuun alussa.

Keskustan aluevaltuustoryhmä vieraili tammikuussa tutustumassa ankkuritiimin toimintaan ja sen tilanteeseen Lohjalla. Vierailulla mukana olo vahvisti sen, mitä olemme jo tienneet: ankkuritiimien työ on korvaamattoman arvokasta ja nykyisen toimintamallin lakkauttaminen olisi suuri virhe.

Mikä on ankkuritiimi ja miksi se on tärkeä?

Ankkuritiimi on moniammatillinen tiimi, jossa työskentelevät poliisi, sosiaalitoimi, nuorisotyö ja terveydenhuolto. Tiimi toimii matalan kynnyksen tukena nuorille, jotka ovat vaarassa ajautua rikoskierteeseen, syrjäytyä tai kohdata muita vakavia ongelmia.

Toiminnan ydin on ennaltaehkäisy – puututaan ajoissa, ennen kuin ongelmat kasvavat. Tämä säästää paitsi inhimillistä kärsimystä, myös yhteiskunnan varoja. On tutkittu, että ennaltaehkäisevä työ vähentää rikollisuutta, pienentää lastensuojelun kustannuksia ja tukee nuorten hyvinvointia.

Miten lakkautus vaikuttaisi Vihtiin, Karkkilaan ja Lohjaan?

Käytännössä yhtenäistämisen nimissä nykyisen kaltainen toiminta ollaan ajamassa alas vain Vihdissä, Karkkilassa ja Lohjalla, missä toimintaa on toteutettu tiiviissä moniammatillisessa ryhmässä. Työntekijät ovat tehneet ankkuritiimitoimintaa 100 % työajalla ja työskennelleet samassa rakennuksessa, jolloin yhteydenpito on ollut aidon tiivistä. 

Jatkossa työtä tehtäisiin jaetulla työajalla ja nykyinen tiimi hajoaa, kun YT-neuvotteluiden myötä tehtävissä toimineille on tarjottu muita toimenkuvia. 

Vihdin, Karkkilan ja Lohjan alueelle jalkautetaan samankaltainen ankkuritiimi -malli kuin muuallakin Länsi-Uudellamaalla, sen seuraksena on pahimmillaan päädytty tilanteeseen, jossa pystytään puuttumaan vain kaikkein vakavampiin tilanteisiin. Kun nuori on jo ajautunut rikosten tai päihteidenkäytön pariin. 

Vihdissä, Karkkilassa ja Lohjalla on pystytty puuttumaan jo lievempiin tilanteisiin ja tekemään aidosti ennaltaehkäisevää työtä myös sen kautta, että ankkuritiimi on jalkautunut kouluihin tapaamaan nuoria.  

Vihdin Keskusta puolustaa ennaltaehkäisevää työtä – valtuustoaloite jätetty

Keskusta ei hyväksy ankkuritiimin alasajoa. Vihdin Keskustan valtuustoryhmä jätti maanantaina valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan, että Vihdin kunta puolustaa ankkuritoiminnan kaltaisen moniammatillisen työn jatkumista ja etsii ratkaisuja sen toteuttamiseksi.

Lisäksi Keskustan aluevaltuustoryhmä on ottanut vahvasti kantaa sen puolesta, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on turvattava ennaltaehkäisevän työn resurssit.

Miksi tämä on myös taloudellinen kysymys?

Ankkuritiimien työ ei ole vain inhimillisesti tärkeää – se on myös taloudellisesti järkevää. Jos ankkuritiimit lakkautetaan, seuraukset näkyvät nopeasti:

• Poliisin ja lastensuojelun kustannukset kasvavat.
• Nuorten ongelmat pahenevat, mikä lisää erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalveluiden tarvetta entisestään.
• Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat moninkertaiset verrattuna ennaltaehkäisevän työn kustannuksiin.

Lyhytnäköinen säästötoimi voi siis tulla paljon kalliimmaksi pidemmällä aikavälillä.

Nyt tarvitaan poliittista tahtoa

Oma näkemykseni ja myös Keskustan linja on selvä: ennaltaehkäisevä työ ei ole leikkauskohde. Nykyisen kaltaisen Ankkuritiimin lopettaminen on takaisku niin nuorille, perheille kuin koko yhteiskunnalle. On kohtuutonta, että samalla kun juhlapuheissa korostetaan hyvien käytäntöjen levittämistä alueen sisällä, todellisuudessa näyttää siltä, että vain huonot ja säästöjä palveluiden kustannuksella tuovat käytännöt leviävät.