Vihdissä käydään jälleen vaikeaa keskustelua kouluverkosta. Sivistyslautakunnalle on esitetty Vanjärven koulun ja päiväkodin, Otalammen yläkoulun sekä Nummelan koulun lakkauttamista.
Ymmärrän hyvin, miksi kouluverkkoa joudutaan tarkastelemaan. Lasten määrä vähenee, tilaa on paikoin enemmän kuin tulevaisuudessa tarvitaan ja kuntatalous vaatii tarkkaa taloudenpitoa. Näitä tosiasioita ei voi sivuuttaa.
Silti en ole valmis hyväksymään nyt esitettyjä lakkautuksia. Päätökset olisivat ennenaikaisia, sillä valmistelussa ei ole mielestäni selvitetty riittävän perusteellisesti, millä keinoin koulut voitaisiin säilyttää ja tarvittavat säästöt löytää muualta.
Lakkauttaminen ei voi olla ainoa vaihtoehto
Viranhaltijoiden tehtävänä on tuoda päätöksentekoon myös vaikeita vaihtoehtoja. Lakkautusesitysten rinnalla pitäisi kuitenkin olla yhtä perusteellinen selvitys siitä, mitä muuta voidaan tehdä.
Voitaisiinko toimintaa järjestää toisella tavalla, tiloja käyttää tehokkaammin tai rakennuksiin tuoda muita kunnan palveluja? Entä miten koulujen toimintaa voitaisiin kehittää ja alueiden houkuttelevuutta parantaa?
Nyt valmistelusta jää vaikutelma, että siinä on etsitty vain suljettavia kohteita kuin keinoja palvelujen säilyttämiseen. Kunnan tehtävänä ei ole vain sopeutua vähenevään väestöön, vaan myös etsiä aktiivisesti keinoja kehityksen muuttamiseksi.
Alkuun lakkauttamisista puhuttiin pedagogisesta näkökulmasta, nyt kaikki perustelut pohjautuvat taloudellisiin säästöihin.
Koulun merkitys ulottuu koulupäivää pidemmälle
Koulun arvoa ei voi mitata ainoastaan rakennuksen käyttöasteella tai oppilaskohtaisilla kustannuksilla.
Lähikoulu merkitsee lapselle kohtuullista koulumatkaa, tuttua ympäristöä ja yhteisöä, jossa hänet tunnetaan. Samalla koulu on työpaikka opettajille, koulunkäynninohjaajille ja muulle henkilöstölle. Monella alueella se on myös tärkeä osa koko kylän elinvoimaa.
Kun lapsiperhe etsii uutta kotia, päiväkodit ja koulut vaikuttavat olennaisesti valintaan. Perheitä kiinnostavat koulumatkan pituus ja turvallisuus, koulun ilmapiiri sekä se, millaista arkea alueella voi elää.
Siksi kouluverkkopäätökset ovat samalla päätöksiä eri alueiden tulevaisuudesta.
Tyhjentyville tiloille tarvitaan suunnitelma
Kouluverkkokeskustelussa puhutaan paljon tilojen määrästä ja käyttöasteesta. Samalla pitäisi kertoa, mitä kunta aikoo tehdä tiloille, jotka jäisivät lakkautusten seurauksena vajaakäytölle tai tyhjilleen.
Otalampi on tästä hyvä esimerkki. Yläkoulu toimii samassa rakennuksessa alakoulun ja päiväkodin kanssa. Yläkoulun lakkauttaminen ei tarkoittaisi, että koko rakennuksesta voitaisiin sammuttaa valot ja sen kustannuksista päästä eroon.
Haimoon vanhan koulun tilanne puolestaan osoittaa, ettei toiminnan päättyminen vielä ratkaise rakennuksen tulevaisuutta. Ennen lakkauttamispäätöksiä pitää tietää, mitä tiloille sen jälkeen tapahtuu ja millaisia säästöjä ratkaisu todella tuottaa.
Lapsiystävällisyys näkyy vaikeissa päätöksissä
Vihti määrittelee itsensä lapsiystävälliseksi kunnaksi. Tuoreessa kuntastrategiassa lapsiystävällinen kuntatyö tarkoittaa päätöksentekoa, jossa myös kaikkein pienimpien tarpeet otetaan huomioon.
Kirjaus on tärkeä, mutta sen merkitys mitataan käytännössä juuri silloin, kun edessä on vaikeita päätöksiä.
Lapsiystävällisyys ei tarkoita, ettei yhtäkään koulua voisi koskaan lakkauttaa. Sen pitää kuitenkin tarkoittaa, että lasten hyvinvointi, turvallisuus, koulumatkat ja arjen sujuvuus vaikuttavat ratkaisuun aidosti. Niitä ei voi kuitata talouslaskelman sivuhuomautuksina.
Väestöennusteeseen voidaan vaikuttaa
Lasten määrän väheneminen on tosiasia, johon kunnan täytyy reagoida. Väestöennuste ei kuitenkaan ole ennalta määrätty lopputulos.
Kunta vaikuttaa päätöksillään siihen, minne rakennetaan, millaisia asuinympäristöjä syntyy ja mitkä alueet kiinnostavat uusia asukkaita. Jos palveluja vähennetään aina väestön vähetessä, vaarana on itseään vahvistava kierre: palvelujen heikentyessä alue kiinnostaa lapsiperheitä yhä vähemmän, jolloin lasten määrä vähenee entisestään.
Sopeutumisen lisäksi meidän pitäisi kysyä, mitä voisimme tehdä, jotta näillä alueilla asuisi tulevaisuudessa enemmän lapsiperheitä.
Lähikoulu voisi olla Vihdin vahvuus
Vihdille valmistellaan parhaillaan kasvuohjelmaa. Siinä pohditaan asumista, vetovoimaa ja keinoja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Laadukkaat, turvalliset ja rauhalliset lähikoulut voisivat olla yksi näistä keinoista.
Olemme pääkaupunkiseudun kupeessa, mutta meidän ei tarvitse yrittää jäljitellä sitä. Vihti voi tarjota lapsiperheille jotakin muuta. Enemmän tilaa, rauhallisen kasvuympäristön, toimivan arjen ja hyvän koulun kohtuullisen matkan päässä kodista.
Lähikouluja ei pitäisi nähdä automaattisesti säästökohteina. Ne voivat olla yksi Vihdin tärkeimmistä valteista.
Säästöt on etsittävä muualta
Nyt esitetyt lakkautukset ovat vasta etenemässä kuulemiseen. Siksi vaihtoehdot on selvitettävä ennen kuin päätöksiä viedään pidemmälle.
Lasten, perheiden, opettajien, koulunkäynninohjaajien, muun henkilöstön ja alueiden asukkaiden näkemyksiä pitää kuunnella. Kuuleminen ei saa kuitenkaan jäädä muodollisuudeksi. Siinä esitetyt vaihtoehdot on myös tutkittava ja laskettava kunnolla.
Kouluverkosta ei pidä päättää pelkällä tunteella, mutta ei myöskään pelkällä laskimella. Talouden rinnalla on tarkasteltava lasten hyvinvointia, koulumatkoja, henkilöstön asemaa, rakennusten tulevaa käyttöä ja alueiden elinvoimaa.
Oma kantani on selvä: Vanjärven koulua ja päiväkotia, Otalammen yläkoulua tai Nummelan koulua ei pidä nyt lakkauttaa. Kunnan on etsittävä tarvittavat säästöt muualta ja selvitettävä ensin aidosti kaikki keinot näiden palvelujen säilyttämiseksi.
Kun koulu kerran suljetaan, sitä on hyvin vaikea saada takaisin.