Ankkuritiimitoiminnan kaltainen malli saa jatkoa Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa – paikalliset ottavat ohjat käsiinsä

Kirjoitin helmikuussa blogissani Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksestä lopettaa nykyisen kaltainen Ankkuritiimitoiminta. Päätös oli hyvin lyhytnäköinen ja vaaransi nuorten ennaltaehkäisevät palvelut Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa.

Nyt tilanne on edennyt. Maksajan paikalle tosin siirtyivät kunnat. 
Länsi-Uusimaa -lehti uutisoi tänään 28.4., että Lohja, Vihti ja Karkkila eivät aio luopua vaikuttavasta Ankkuritiimitoiminnasta, vaan ratkaisevat tilanteen omalla yhteistyörakenteellaan.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Lohja, Vihti ja Karkkila vahvistavat ennaltaehkäisevää työtä palkkaamalla lisää erityisnuorisotyöntekijöitä. Lohjalle perustetaan uusi nuorisotyöntekijän vakanssi ja Vihdissä turvataan oma erityisnuorisotyöntekijän resurssi, kun taas Karkkilan osalta ratkaisu sovitaan erikseen. Erityisnuorisotyöntekijät muodostavat kuntarajat ylittävän tiimin, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä poliisin ja hyvinvointialueen kanssa. Kunnat edellyttävät, että heidän edustajansa osallistuvat jatkossakin nuorten asioiden käsittelyyn yhdessä poliisin ja hyvinvointialueen toimijoiden kanssa tasavertaisina kumppaneina.

Miksi tämä ratkaisu on tärkeä? Ankkuritoiminta Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa on osoittanut, miten aidosti ennaltaehkäisevällä työllä voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa nuorten haasteisiin, ennen rikoskierteen tai syrjäytymisen alkua.

Kun hyvinvointialueen päätöksellä tiimi hajotettiin ja sosiaalityöntekijät siirrettiin muihin tehtäviin, etsivä nuorisotyö kuormittui. Tämä kertoo karua kieltä siitä, miten tärkeää tiivis ja moniammatillinen Ankkuritoiminta on. 

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Hyvinvointialueen olisi pitänyt kontaktoida alueen kunnat ennakkoon. Nyt kunnat joutuivat reagoimaan pakon edessä käsiin tulleeseen tilanteeseen. Yhteydenpito ja asioista tiedottaminen kuntien ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen välillä ei todellakaan ollut riittävällä tasolla. 

Mitä seuraavaksi? On ilahduttavaa, että Lohja, Vihti ja Karkkila eivät suostuneet alistumaan heikennyksiin, vaan etsivät itse ratkaisun. Tämä kertoo vahvasta tahtotilasta puolustaa nuoria ja panostaa ennaltaehkäisyyn, vaikka hyvinvointialueen päätökset kulkivat toiseen suuntaan.

Keskustan alue- ja kuntavaltuustoryhmät ovat painottaneet koko ajan, että ennaltaehkäisevää työtä ei saa purkaa, ja tämä ratkaisu osoittaa, että yhteistyöllä ja päättäväisyydellä voidaan löytää keinoja vaikeissakin tilanteissa.

Lohja, Vihti ja Karkkila näyttävät nyt esimerkkiä siitä, että nuorten tukeminen ja turvallisuuden rakentaminen vaativat rohkeutta tehdä myös omia ratkaisuja silloin, kun alueelliset rakenteet pettävät.

Kiitos kaikille heille, jotka ovat pitäneet nuorten puolta tässä prosessissa. 

Kiitos tuesta ja luottamuksesta kevään 2025 vaaleissa

Haluan sydämestäni kiittää jokaista teistä, jotka annoitte äänenne minulle kevään vaaleissa. Sain aluevaaleissa 300 ääntä ja kuntavaaleissa 70 ääntä, olen todella otettu tästä tuesta. 

Tulokset olivat minulle henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Kuntavaaleissa lähes tuplasin äänimääräni edelliskertaan verrattuna, ja aluevaaleissa yli kolminkertaistin sen. Kiitos siitä. 

Tulin Vihdissä valituksi toiseksi varavaltuutetuksi ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella neljänneksi varavaltuutetuksi. Näiltä varasijoilta pääsee usein mukaan päätöksentekoon, ja odotan sitä mahdollisuutta mielenkiinnolla.

Vaikka en tällä kertaa saanut varsinaista valtuustopaikkaa, halu vaikuttaa ei ole kadonnut. Olen ollut politiikan taustajoukoissa mukana yli 12 vuotta ja aion jatkaa työtäni vihtiläisten arjen parantamiseksi, kylien ja yhteisöjen äänen esiin tuomiseksi ja sen puolesta, että päätöksenteko perustuu ihmisten aitoihin tarpeisiin.

Kiitos vielä kerran luottamuksesta, työ jatkuu. 

Inhimillisyyttä ei voi digitalisoida

Kuvituskuva: Pixabay

Digitaalisuudella on oma tärkeä paikkansa tämän päivän palveluissa. Se voi helpottaa arkea, nopeuttaa tiedonkulkua ja tuo apua sinne, missä ihmisiä ei heti ole saatavilla. Mutta yksikään laite, sovellus tai näyttö ei voi korvata toista ihmistä.

Yhä useammin törmää ajatukseen, että teknologia riittäisi. Että ikäihminen pärjää tabletilla, kun kotihoidon käynti jää väliin. Että digitaaliset kanavat ratkaisisivat kiireen ja resurssien puutteen. Mutta näin ei ole, eikä saa olla. 

Me ihmiset tarvitsemme toisiamme. Sitä, että joku pysähtyy, kuuntelee ja kohtaa. Sitä, että kiireen keskellä hoitaja ehtii vaihtaa pari sanaa, eikä vain kirjata suorituksia järjestelmään. Sitä, että ikäihmisellä tai nuorella on joku, joka huomaa, jos mieli on maassa, lääkkeet ovat jääneet ottamatta tai koulunkäynti ei kiinnosta.

Digitaaliset ratkaisut voivat täydentää hoivaa ja tukea ammattilaisten työtä, mutta ne eivät saa koskaan syrjäyttää ihmistä. Päinvastoin. Mitä enemmän teknologiaa käytämme, sitä enemmän tarvitsemme rinnalle ihmisiä, jotka tukevat, neuvovat ja kohtaavat.

Hyvinvointialueet maksavat jo nyt enemmän IT-ratkaisuista kuin rakennusten seinistä. Teknologia ei saa viedä resursseja pois sieltä, missä niitä tarvitaan eniten, ihmisten arjessa, kodeissa ja palveluyksiköissä.

Hallitus on leikkaamassa sote-palveluista kovalla kädellä, ja tilalle tarjotaan lisää digiratkaisuja, jotka ovat jo nyt monin paikoin arkea. Nyt ei tarvita enää vain lisää laitteita, tarvitaan ihmisiä, aikaa, käsiä ja ennen kaikkea sydäntä. Erityisesti Länsi-Uudellamaalla digiratkaisut ovat jo arkea melko laajasti. 

Keskustan mielestä inhimillisyys on kaiken perusta. Haluamme puolustaa niitä, jotka eivät itse enää jaksa tai pysty huolehtimaan itsestään. Kukaan saa jäädä yksin laitteen kanssa tai jumiin palvelunumeroon, josta ei tavoita ihmistä.

Uskon, että ihmisten hyvinvointi syntyy ennen kaikkea toisista ihmisistä. Ihminen ihmiselle on arvo, jota meidän täytyy puolustaa.

Nuorisobarometri 2024: Nuorten usko tulevaan horjuu, mutta vaikuttaminen kiinnostaa

Kuvituskuva Pixabay

Valtion nuorisoneuvoston julkaisema tuore Nuorisobarometri 2024 on arvokas kurkistus siihen, miten nuoret kokevat yhteiskunnan, tulevaisuuden ja oman elämänsä. Tänä vuonna barometri täyttää 30 vuotta, sen pitkä seuranta osoittaa, että vaikka moni asia on muuttunut, ydin pysyy: nuorilla on paljon sanottavaa, jos vain pysähdymme kuuntelemaan.

Ensimmäinen nuorisobarometri koottiin kun olin itse neljännellä luokalla peruskoulussa ja vuosien varrella olen siihen useasti törmännyt. 

Kuntavaaliehdokkaana nostan barometrista esiin kolme mielestäni tärkeää huomiota, jotka meidän kunnissa toimivien tulisi ottaa vakavasti.

Koulutususkosta pidettävä kiinni

Yli 80 % nuorista uskoo edelleen, että koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Tämä on tärkeä signaali: koulutus nähdään edelleen tienä tulevaisuuteen ja se tie täytyy pitää auki.
Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että peruskoulut ja toisen asteen opinnot ovat laadukkaita, saavutettavia ja turvallisia kaikille. Koulutuksen maksuttomuuden säilyminen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet tulee turvata tulevaisuudessakin.

Harrastaminen ei saa jäädä kiinni kukkarosta

Raportin mukaan vuonna 2024 jopa 41 % nuorista kertoi jättäneensä harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Tämä luku on barometrin historian korkein.
Meidän on kunnissa luotava matalan kynnyksen maksuttomia tai hyvin edullisia harrastusmahdollisuuksia, ei vain urheiluun, vaan myös kulttuuriin, nuorisotiloihin ja vapaaehtoistoimintaan. Harrastaminen tuo iloa, yhteisöllisyyttä ja arjen rytmiä, ja ennaltaehkäisee yksinäisyyttä sekä pahoinvointia. 

Lapsiperhe köyhyys on kasvanut huolestuttavasti. Perhetaustalla on iso merkitys lapsen ja nuoren tulevaisuudelle. Edellisellä hallituskaudella Keskustan toimesta hallitusohjelmaan kirjattiin harrastamisen Suomen malli, jonka jatkosta tulee huolehtia koko Suomessa ja erityisesti kunnissa sen toteutumisesta. 

Tulevaisuususko vaatii tekoja

Barometrin huolestuttavin tulos on, että enää vain 12 % nuorista suhtautuu erittäin optimistisesti tulevaisuuteensa. Luku on raportin mukaan koko 30 vuotisen mittaushistorian alhaisin.
Tulevaisuususko ei synny itsestään, se rakennetaan arjessa, koulussa, harrastuksissa ja kohtaamisissa. Meidän on oltava aikuisia, jotka tuovat turvaa, toivoa ja näkymiä. Kunnan rooli tässä on iso: tarjota nuorille paikkoja kasvaa, vaikuttaa ja kuulua joukkoon.

Ilo oli kuitenkin lukea, että nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja väitän, että se näkyy myös meillä Vihdissä. Nuorisovaltuusto on ollut viime vuosina aktiivisempi kuin aikoihin. Nuorisovaltuusto pitää aktiivisesti yhteyttä päättäjiin ja he ovat toteuttaneet mm. Vihti nuorten silmin -kyselyt. 

Nuorisobarometriin voi tutustua tässä linkissä. 

Nuorisobarometri ei ole vain tilastokokoelma. Se on viesti meille aikuisille, päättäjille ja ehdokkaille asioiden kehittymisestä ja siitä millaiset toimepiteet ovat tarpeen. 

Hyvinvoiva kuntalainen on Keskustan tavoitteena - Vihdin Keskustan kuntavaaliteemat 2025

Vihdin Keskustan kuntavaaliteemoja on hiottu viime syksystä alkaen. Prosessi käynnistyi jäsenkyselyllä, jonka perään järjestimme syyskokouksessa äänestyksen siitä minkälaiset asiat ovat niitä meille kaikkein tärkeimpiä. Loppuun teemat hiottiin yhdessä jo hyvissä ajoin mukaan lähteneiden ehdokkaiden kanssa, jotta jokainen meistä voi niihin sitoutua. Vaaliteemat ohjaavat tulevan neljän vuoden toimintaa. 

Vihdin Keskustan ratkaisut arjen sujuvuuteen

Kuntayhdistyksen puheenjohtajana olen erittäin kiitollinen siitä, miten moni käytti prosessiin aikaansa ja perusteli kantojaan. Tiivistimme laajat teemamme kymppilistaan: 

1️⃣ Lähi- ja kyläkoulut, päiväkodit ja koulumatkat kuntoon! Tehdään arjesta lapsiperheille sujuvampaa.

2️⃣ Rakentaminen ilman byrokratia-viidakkoa! Tontteja ja lupia myös kylille!

3️⃣ Yrittäminen ja yhdistystoiminta helpoksi! Kunnan tehtävä on mahdollistaa.

4️⃣ Oppimisen ja opettamisen rauha Vihtiin! Muutosrallista kestävälle pohjalle.

5️⃣ Ikäihmisille parempaa kuin vain "pärjäilkää siellä"! Palveluiden ja arjen pitää toimia myös eläkkeellä.

6️⃣ Investoinnit vastuullisesti, ei velkakuoppaa! Valitaan oikeat hankkeet oikeaan aikaan.

7️⃣ Liikunta ja kulttuuri eivät ole luksusta! Kohtuuhintaiset harrastukset ja tapahtumat kuuluvat kaikille.

8️⃣ Netti kuntoon! 2020-luvulla pitäisi jo toimia! Valokuituyhteyksiä kehitettävä niin kylissä kuin taajamissakin

9️⃣ Luonto ja ympäristö – arkijärjellä eteenpäin! Ei pelkkää vihreää puhetta, vaan vastuullisia tekoja.

🔟 Kunnan tiet kuntoon ja yksityistieavustukset kohdilleen!

Vihdin Keskustan kuntavaaliteemat ja koko ohjelmamme ovat luettavissa verkkosivuillamme. Kannustan kaikkia tutustumaan siihen ja keskustelemaan kanssamme Vihdin tulevaisuudesta!

Kunta- ja aluevaaliehdokkaana haluan erityisesti nostaa esiin, miten kuntapolitiikan keskiössä tulisi aina olla kuntalainen ja hänen hyvinvointinsa. Ilman asukkaita meillä ei olisi mitään. Keskustalainen lähestymistapa korostaa lähipalveluiden merkitystä, jotta jokainen voi elää turvallista ja mielekästä elämää kotikunnassa missä kaikki tärkeä on riittävän lähellä.

Vihdin Keskustan ehdokkaat ovat sitoutuneet vahvistamaan paikallisia palveluita ja kuntalaisten hyvinvointia. Tavoitteenamme on varmistaa, että päätöksenteko tukee elinvoimaista ja tasapainoista kuntaa, jossa niin yrittäjyys, koulutus, asuminen kuin liikennekin kehittyvät kuntalaisten parhaaksi. 

Ikäihmisten arvo mitataan teoilla, ei sanoilla

Olen törmännyt viime aikoina aivan liian moneen tarinaan, joissa ikäihmiset ja heidän omaisensa joutuvat kamppailemaan saadakseen edes perustason hoivaa ja palveluita. Kyse ei ole yksittäisistä tapauksista vaan ongelma on järjestelmä, joka on joutunut kestävyytensä rajoille. Onko meillä varaa sulkea silmämme siltä?

Moni vanhus haluaa elää kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta kotihoidon resurssit eivät vastaa kasvavaan tarpeeseen. Hoitopaikkojen karsiminen ja palveluiden keskittäminen tarkoittavat sitä, että monet jäävät yksin. Yhteiskunnan pitäisi tarjota turvaa ja huolenpitoa, mutta nykytilanteessa se luo epävarmuutta ja pelkoa.

Säästöjen vaikutus hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden tehtävä on turvata palvelut asukkailleen, mutta ne on ajettu tilanteeseen, jossa säästöt menevät hoivan edelle. Tämä näkyy hoitohenkilöstön jaksamisessa, asiakasmäärien kasvussa ja palveluiden laadun heikkenemisenä. Kun kiire lisääntyy, inhimillisyys kärsii.

Omaishoitajat kantavat raskaan vastuun

Omaishoitajat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä, mutta heidän jaksamisensa on jatkuvasti koetuksella. Heidän rooliaan ei voi korvata järjestelmällä, mutta heidän tukemisensa pitäisi olla itsestäänselvyys.

Minulla ei ole omia lapsia, joten mietin yhä useammin, millaiseen yhteiskuntaan olen ikääntymässä. Tukeudunko vanhana täysin järjestelmään, joka jo nyt horjuu resurssipulan vuoksi? Jokaisella pitäisi olla oikeus arvokkaaseen vanhuuteen, riippumatta siitä, onko hänellä läheisiä tukiverkostona.

Ajattelen usein myös omaa isoisääni, hän on liki 100-vuotias. En edes halua tietää, millainen hänen tilanteensa olisi, jos tätini, enoni ja äitini eivät pystyisi huolehtimaan hänen arjen sujuvuudesta. Korkea ikä ei itsessään oikeuta palveluihin, edes silloin, kun niille aidosti alkaa olla tarve. Tämä kertoo paljon järjestelmän tilasta ja siitä, kuinka riippuvaisia monet ovat omaistensa jaksamisesta. 

Tarvitaan konkreettisia ratkaisuja

Tulevaisuudessa meidän on varmistettava, että hoiva on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan – ei silloin, kun resurssit sattuvat riittämään. Tämä edellyttää päättäjiltä halua investoida ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Kustannusten leikkaaminen hoivasta ei ole säästö, vaan maksujen siirto tuleville vuosille. 

Eduskunnassa Keskusta jätti aiheesta välikysymyksen. Mielenkiinnolla odotan tulevan viikon salikeskusteluja kun tiistaina välikysymys käsitellään eduskunnan istunnossa. Asian parissa tekemistä riittää myös niin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kuin Vihdin kunnassakin. Keskustan välikysymykseen kokonaisuudessaan voit tutustua tässä linkissä. 

Ankkuritiimin merkitys ja tulevaisuus Länsi-Uudellamaalla

Vapetusvälineiden kirjo voi yllättää. Kuva ankkuritiimin tiloista havainnollistaa, kuinka laaja ja monimuotoinen sähkötupakkavalikoima on. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä edes tunnista sähkötupakkaa tai sen lisävarusteita, mutta nuorten keskuudessa ne ovat yhä yleisempiä. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää, jotta nuoret saavat oikeaa tietoa riskeistä ja aikuiset osaavat tunnistaa ilmiön ajoissa. Kuva: Heidi Nordman

Nykymallin mukainen toiminta ollaan lakkauttamassa

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ollaan tekemässä lyhytnäköinen päätös, joka rapauttaa nuorten ja perheiden palveluita. Ankkuritiimitoiminta nykyisessä muodossaan ollaan lopettamassa maaliskuun alussa.

Keskustan aluevaltuustoryhmä vieraili tammikuussa tutustumassa ankkuritiimin toimintaan ja sen tilanteeseen Lohjalla. Vierailulla mukana olo vahvisti sen, mitä olemme jo tienneet: ankkuritiimien työ on korvaamattoman arvokasta ja nykyisen toimintamallin lakkauttaminen olisi suuri virhe.

Mikä on ankkuritiimi ja miksi se on tärkeä?

Ankkuritiimi on moniammatillinen tiimi, jossa työskentelevät poliisi, sosiaalitoimi, nuorisotyö ja terveydenhuolto. Tiimi toimii matalan kynnyksen tukena nuorille, jotka ovat vaarassa ajautua rikoskierteeseen, syrjäytyä tai kohdata muita vakavia ongelmia.

Toiminnan ydin on ennaltaehkäisy – puututaan ajoissa, ennen kuin ongelmat kasvavat. Tämä säästää paitsi inhimillistä kärsimystä, myös yhteiskunnan varoja. On tutkittu, että ennaltaehkäisevä työ vähentää rikollisuutta, pienentää lastensuojelun kustannuksia ja tukee nuorten hyvinvointia.

Miten lakkautus vaikuttaisi Vihtiin, Karkkilaan ja Lohjaan?

Käytännössä yhtenäistämisen nimissä nykyisen kaltainen toiminta ollaan ajamassa alas vain Vihdissä, Karkkilassa ja Lohjalla, missä toimintaa on toteutettu tiiviissä moniammatillisessa ryhmässä. Työntekijät ovat tehneet ankkuritiimitoimintaa 100 % työajalla ja työskennelleet samassa rakennuksessa, jolloin yhteydenpito on ollut aidon tiivistä. 

Jatkossa työtä tehtäisiin jaetulla työajalla ja nykyinen tiimi hajoaa, kun YT-neuvotteluiden myötä tehtävissä toimineille on tarjottu muita toimenkuvia. 

Vihdin, Karkkilan ja Lohjan alueelle jalkautetaan samankaltainen ankkuritiimi -malli kuin muuallakin Länsi-Uudellamaalla, sen seuraksena on pahimmillaan päädytty tilanteeseen, jossa pystytään puuttumaan vain kaikkein vakavampiin tilanteisiin. Kun nuori on jo ajautunut rikosten tai päihteidenkäytön pariin. 

Vihdissä, Karkkilassa ja Lohjalla on pystytty puuttumaan jo lievempiin tilanteisiin ja tekemään aidosti ennaltaehkäisevää työtä myös sen kautta, että ankkuritiimi on jalkautunut kouluihin tapaamaan nuoria.  

Vihdin Keskusta puolustaa ennaltaehkäisevää työtä – valtuustoaloite jätetty

Keskusta ei hyväksy ankkuritiimin alasajoa. Vihdin Keskustan valtuustoryhmä jätti maanantaina valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan, että Vihdin kunta puolustaa ankkuritoiminnan kaltaisen moniammatillisen työn jatkumista ja etsii ratkaisuja sen toteuttamiseksi.

Lisäksi Keskustan aluevaltuustoryhmä on ottanut vahvasti kantaa sen puolesta, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on turvattava ennaltaehkäisevän työn resurssit.

Miksi tämä on myös taloudellinen kysymys?

Ankkuritiimien työ ei ole vain inhimillisesti tärkeää – se on myös taloudellisesti järkevää. Jos ankkuritiimit lakkautetaan, seuraukset näkyvät nopeasti:

• Poliisin ja lastensuojelun kustannukset kasvavat.
• Nuorten ongelmat pahenevat, mikä lisää erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalveluiden tarvetta entisestään.
• Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat moninkertaiset verrattuna ennaltaehkäisevän työn kustannuksiin.

Lyhytnäköinen säästötoimi voi siis tulla paljon kalliimmaksi pidemmällä aikavälillä.

Nyt tarvitaan poliittista tahtoa

Oma näkemykseni ja myös Keskustan linja on selvä: ennaltaehkäisevä työ ei ole leikkauskohde. Nykyisen kaltaisen Ankkuritiimin lopettaminen on takaisku niin nuorille, perheille kuin koko yhteiskunnalle. On kohtuutonta, että samalla kun juhlapuheissa korostetaan hyvien käytäntöjen levittämistä alueen sisällä, todellisuudessa näyttää siltä, että vain huonot ja säästöjä palveluiden kustannuksella tuovat käytännöt leviävät.