On kulunut yli vuosi siitä, kun viimeksi jaoin ajatuksiani ja kokemuksiani täällä blogissa. Vaikka hiljaisuus on ollut pitkä, se ei suinkaan tarkoita, että sivut olisivat unohtuneet tai mielenkiinto yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin olisi lopahtunut – päinvastoin. Avaan tässä postauksessa varsin tiivistetysti sitä, mikä on pitänyt kiireisenä.
Eduskuntavaalikampanjointi siivitti alkuvuotta 2023
Viime vuosi käynnistyi eduskuntavaalikampanjoinnilla. Koko alkuvuoden olin aktiivisesti mukana vihtiläisen eduskuntavaaliehdokas Eerikki Viljasen kampanjassa. Vaalien odotus ja jännitys huipentuivat vaalivalvojaisiin, joissa tunnelma oli katossa. Seurassamme vallitsi valtava jännitys ja riemu kun ääntenlaskun edetessä alkoi hahmottua, että Vihti saattaisi jälleen saada edustajansa kansanedustajien joukkoon pienen tauon jälkeen ja näinhän siinä lopulta kävi. Eerikki Viljanen valittiin eduskuntaan 2787 äänellä.
Uusia ammatillisia haasteita eduskunta-avustajana
Kesäkuussa minulle avautui ainutlaatuinen mahdollisuus aloittaa työt eduskunta-avustajana. Päätöstä ei juurikaan tarvinnut miettiä. Tehtävä on tarjonnut minulle paitsi arvokasta kokemusta myös syvällisen näkymän politiikan kulisseihin ja mahdollisuuden tukea demokraattisia prosesseja aitiopaikalta.
Työssä olen päässyt seuraamaan läheltä lainsäädäntötyötä ja osallistumaan merkityksellisellä tavalla kansanedustajien arkeen, auttaen heitä aina mahdollisuuksien mukaan erilaisissa tehtävissä. Aloitus kesäkuussa merkitsi suoraa syöksymistä politiikan nopeatempoiseen maailmaan, kun istuntokausi oli alkanut jo huhtikuussa.
Uusi työ on tarjonnut mahdollisuuden kasvaa ammattilaisena ja kehittyä henkilökohtaisella tasolla. Olen saanut työskennellä inspiroivien edustajien ja kollegoiden kanssa ja oppia heiltä valtavasti. On ollut palkitsevaa nähdä, kuinka oma panos vaikuttaa monessakin kohden. Työyhteisönä eduskunta on varsin monisäikeinen ja yhteistyötä tehdään yli puoluerajojen.
Arjen ja tavoitteiden tasapaino
Viime vuoden aikana olen myös ymmärtänyt entistä paremmin työn ja vapaa-ajan tasapainon merkityksen. Vaikka työ, sivutoiminen yrittäjyys ja vapaaehtoinen järjestötoiminta on vienyt suuren osan ajastani ja energiastani, olen pyrkinyt löytämään aikaa myös itselleni ja läheisilleni. Isän menehtyminen keväällä muistutti perheen arvosta ja siitä, kuinka tärkeää on arvostaa jokaista yhteistä hetkeä. Tämä menetys jätti jälkeensä suuren surun.
Nyt, kun olen jo saanut paremman otteen työelämän tuomista uusista haasteista ja tietyt asiat ovat jo jollain tavalla rutinoituneet niin ehkä, on aika herättää tämä blogi jälleen henkiin. Paikallisten asioiden lisäksi blogi tullee sisältämään hieman aiempaa enemmän myös alueellista ja valtakunnallista politiikkaa, edelleen myös ripauksella henkilökohtaisia asioita. Politiikan päiväkirja on edelleen kantava teema.
Edelleen myös korostan sitä, että nyt ja jatkossakin tekstit ja mielipiteet blogissa ovat omiani eivätkä virallisesti edusta niitä tahoja joissa toimin työn tai vapaa-ajan puitteissa.
Aurinkoista helmikuuta kaikille lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti