Kuva: Pixabay
Pienyrittäjänä, joskin nykyisin sivutoimisena sellaisena minua on aina kiinnostanut, miten erilaiset lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat liiketoimintaani ja kaltaisiini yrittäjiin. Lähipiirini koostuu pitkälle muista kanssayrittäjistä ja viime aikoina erityistä keskustelua on herättänyt eduskunnan päätös arvonlisäveron (alv) korotuksesta ja ennen kaikkea sen voimaantuloajankohdasta.
Arvonlisäveron korotus ja sen vaikutukset pienyrittäjiin
Arvonlisäveron korotus 24:stä prosentista 25,5 prosenttiin on tulossa voimaan jo 1. syyskuuta 2024. Tämä on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä, erityisesti yrittäjäjärjestöjen ja pienyrittäjien keskuudessa. Tulevaisuudessa Suomessa on Euroopan toiseksi korkein arvonlisäveroprosentti.
Tiukka aikataulu jättää monille yrityksille liian vähän aikaa sopeutua muutoksiin.
Keskusta esitti, että alv-korotus tulisi voimaan vasta vuodenvaihteessa ja korotuksen tulisi olla maltillisempi. Tämä ehdotus olisi antanut yrityksille enemmän aikaa valmistautua muutokseen ja sopeutua uusiin verotuskäytäntöihin ilman ylimääräistä kiirettä. Lisäksi maltillisempi korotus olisi pienempi rasite yritysten kassavirralle ja auttaisi ylläpitämään taloudellista vakautta.
Arvonlisäveron korotuksella on merkittävä vaikutus erityisesti niihin yrittäjiin, joiden tulos on suoraan sidoksissa heidän omiin työtunteihinsa. Yksinyrittäjälle, joka ei voi skaalata toimintaansa samalla tavalla kuin suuremmat yritykset, on haastavaa kasvattaa tuottavuuttaan merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että yksinyrittäjän työpanos on usein jo maksimaalinen, ja lisätulojen hankkiminen vaatii joko enemmän työtunteja tai suurempia investointeja, jotka eivät aina ole mahdollisia. Tästä syystä hallinnolliset muutokset, kuten alv-korotukset, voivat vaikuttaa heidän taloudelliseen tilanteeseensa erityisen raskaasti. Yleinen hintojen nousu voi myös olla kriittinen tekijä asiakkaan tehdessä ostopäätöstä ja harvalla pienyrittäjällä on näinä aikoina varaa menettää yhtäkään asiakasta.
Tiukka aikataulu jättää monille yrityksille liian vähän aikaa sopeutua muutoksiin.
Keskusta esitti, että alv-korotus tulisi voimaan vasta vuodenvaihteessa ja korotuksen tulisi olla maltillisempi. Tämä ehdotus olisi antanut yrityksille enemmän aikaa valmistautua muutokseen ja sopeutua uusiin verotuskäytäntöihin ilman ylimääräistä kiirettä. Lisäksi maltillisempi korotus olisi pienempi rasite yritysten kassavirralle ja auttaisi ylläpitämään taloudellista vakautta.
Arvonlisäveron korotuksella on merkittävä vaikutus erityisesti niihin yrittäjiin, joiden tulos on suoraan sidoksissa heidän omiin työtunteihinsa. Yksinyrittäjälle, joka ei voi skaalata toimintaansa samalla tavalla kuin suuremmat yritykset, on haastavaa kasvattaa tuottavuuttaan merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että yksinyrittäjän työpanos on usein jo maksimaalinen, ja lisätulojen hankkiminen vaatii joko enemmän työtunteja tai suurempia investointeja, jotka eivät aina ole mahdollisia. Tästä syystä hallinnolliset muutokset, kuten alv-korotukset, voivat vaikuttaa heidän taloudelliseen tilanteeseensa erityisen raskaasti. Yleinen hintojen nousu voi myös olla kriittinen tekijä asiakkaan tehdessä ostopäätöstä ja harvalla pienyrittäjällä on näinä aikoina varaa menettää yhtäkään asiakasta.
Vaihtoehtona olisi ollut maltillisempi korotus vuoden vaihtuessa
Veromuutokset ja uudet säädökset voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita, erityisesti, jos ne tulevat voimaan lyhyellä varoitusajalla. On tärkeää, että päätöksentekijät kuuntelevat yrittäjiä ja ottavat heidän tarpeensa huomioon. Keskustan ehdotus olisi antanut enemmän aikaa sopeutua muutoksiin, jotta pienyrittäjät voivat jatkaa toimintaansa menestyksekkäästi, tämä ei kuitenkaan hallitukselle sopinut.
Arvonlisäveron korotukselta ei valtion nykyisessä taloustilanteessa voi välttyä, mutta sen voimaantuloajankohta ja korotuksen suuruus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi pienyrittäjien selviytymiseen ja menestykseen. Keskustan ehdotus* tehdä pienempi korotus, siirtää voimaantulo vuodenvaihteeseen ja nostaa alv-alaraja 30 000 euroon olisivat olleet tässä tilanteessa järkeviä toimenpiteitä, ja ne tukisivat nimenomaan pienyrittäjiä niin näiden muutosten keskellä kuin myös muutenkin taloudellisesti monelle tiukassa tilanteessa. Suomessa on 230 000** pää- ja sivutoimista yksinyrittäjää, jotka työllistävät itsensä. Jokaisen pärjäämisestä on huolehdittava kun työttömyysluvut muutoinkin kasvavat.
Arvonlisäveron korotukselta ei valtion nykyisessä taloustilanteessa voi välttyä, mutta sen voimaantuloajankohta ja korotuksen suuruus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi pienyrittäjien selviytymiseen ja menestykseen. Keskustan ehdotus* tehdä pienempi korotus, siirtää voimaantulo vuodenvaihteeseen ja nostaa alv-alaraja 30 000 euroon olisivat olleet tässä tilanteessa järkeviä toimenpiteitä, ja ne tukisivat nimenomaan pienyrittäjiä niin näiden muutosten keskellä kuin myös muutenkin taloudellisesti monelle tiukassa tilanteessa. Suomessa on 230 000** pää- ja sivutoimista yksinyrittäjää, jotka työllistävät itsensä. Jokaisen pärjäämisestä on huolehdittava kun työttömyysluvut muutoinkin kasvavat.
Hallitusohjelman ristiriitaisuudet
Eniten hämmentää se, että hallitusohjelma johon hallituspuolueet sitoutuivat oli varsin yrittäjämyönteinen myös pienyrittäjiä kohtaan. Erityisen lämmöllä suhtauduin hallitusohjelman kirjaukseen "Hallitus varmistaa, että yrityksiin kohdistuva sääntely on selkeää, ennakoitavaa, oikeasuhtaista,--. Näiden periaatteiden toteutumista edistetään sekä kansallisesti että EU-sääntelystä päätettäessä. Yrittäjyyteen kannustavaan ja innostavaan toimintaympäristöön kuuluu, että yrityksiä ja kansalaisia ei lannisteta liiallisella säädöstulvalla."*** - Selkeää, ennakoitavaa, oikeasuhtaista ja innostavaa, sitä tämä ei nyt ollut.
Hieman kauhulla odotan mitä syksy tuo tullessaan.
ja Suomen konkurssin välttämiseksi
** Tilastokeskus - Työvoimatutkimus 2023
*** Vahva ja välittävä Suomi - Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti