Potilaan pitää voida luottaa siihen, että oma hoito etenee ja tiedot siirtyvät hoitoportaalta toiselle ongelmitta. Sairastuminen, vakavasta sairastumisesta puhumattakaan on aina ihmiselle raskas taakka kannettavaksi, eikä huoli hoidon toteutumisesta edistä paranemista millään tavalla.
Perusterveydenhuollossa tietokatkos saattaa syntyä mm. tilanteessa, jossa käynnin jälkeen otetaan laboratoriokokeita tai konsultoidaan erikoissairaanhoitoa ja puhelinaika tulosten kuulemiseen jää varaamatta, varattu aika peruuntuu tai soitto menee kiireen keskellä ohi. Tulokset eivät koskaan päädy eteenpäin. Tiedot saattavat toki löytyä Omakanta -verkkopalvelusta, mutta asiakkaan ymmärrys ei välttämättä riitä niitä analysoimaan.
Korona on myös aiheuttanut tilanteita, joissa jo annettu tutkimusaika on peruuntunut. Vielä toistaiseksi uutta aikaa ei ole ollut saatavilla, vaikka potilas olisi itse aktiivisesti kysellyt asian perään. Kaikki eivät lähde kyselemään, vaan luottavaisena odottavat yhteydenottoa.
Hoito- ja palveluketjujen tavoitteena on välttää myös ammattilaisten tekemää päällekkäistä työtä. Hyvin suunniteltu järjestelmä antaa nopeasti käyttäjälle, oli sitten kyse hoitajasta tai lääkäristä, tarvittavat tiedot ja ohjaa potilaan polkua luotettavasti eteenpäin.
Tulevaisuudessa hyvinvointialueiden potilasjärjestelmien tulee toimia niin, että putoamisia hoitoketjusta ei tapahdu ja tiedot siirtyvät ongelmitta alueelta ja hoitotaholta toiselle. Hyvinvointialueen päättäjien on pidettävä huoli, että käyttöön tulee potilasjärjestelmä joka on tarvepohjainen, käytännönläheinen ja tukee ammattilaisten tekemää työtä parhaalla mahdollisella tavalla.
Lue muut kirjoitukset aiheella: Sote
Lue muut kirjoitukset aiheella: Aluevaalit 2022
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti